Konsta Pylkkänen sanoo: ”Se (kaukoviisaus) on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät” (Huovinen, V. 1952: 87). Kirjaston valtionavustuksen…
Konsta Pylkkänen jatkaa viisausopin määrittelyä käytännön viisautta kuvaamalla: ”Käytännön viisaus on sitä, kun vanha kalttopääkettu juosta hipsuttelee rämeellä ja astuu omiin jälkiinsä” (Huovinen, V. 1952: 88). Ketulla on suolla selvät…
Konsta Pylkkänen kruunaa viisausopin jälkiviisaudella: ”Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan. Siinä on tapaus mennyttä aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla setvitään,…