Mennään sinne, missä lapset jo muutenkin ovat!

Otsikon ajatuksesta se lähti – näppärintä on tavata lukemisenkin merkeissä siellä, missä lapset ja nuoret jo valmiiksi ovat eli verkossa. Miksi ei siis tuunata lukudiplomista katu-uskottavaa lisäämällä perinteiseen versioon digitaalista sisältöä?

Lukuinnostus siivilleen uudella metodilla

Parastaikaa lasten ja nuorten lukutaidon ja tekstinymmärtämisen heikentyminen herättää huolta. Uusimmat eli vuoden 2018 PISA-tulokset kertovat, ettei lukeminen kiinnosta 63 % pojista ja tytöistäkin enää reilu kolmannes eli 36 % mainitsee lukemisen lempiharrastuksekseen. Vaikka erinomaisten lukijoiden määrä (14,5 %) ei ole Suomessa juuri muuttunut vuodesta 2009, jolloin luku oli 14,2 %, niin heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut ollen aikaisemman 8,1 % sijaan nykyään jo 13,5 %.

Lukemisen hyödyt tunnetaan ja tunnistetaan yhä laajemmin, joten on keksittävä myös lisää keinoja sen kohentamiseen. On hälyttävää, että kasvamassa on koko ajan lisääntyvä määrä ihmisiä, joiden lukutaito ei ole riittävä ajatellen opiskelua tai yhteiskunnassa toimimista.

Digilukudiplomin avulla arveltiin tuotettavan yhdenlainen ratkaisumalli, jolla lukusinnostus saataisiin hauraille siivilleen myös heillä, jotka eivät perinteiseen kirjaan halua tarttua tai joilla ei siihen syystä tai toisesta ole edellytyksiä. Lisäämällä digilukudiplomin houkuttelevuutta elävöittämällä sitä digitaalisin sisällöin arveltiin siihen tarttuvan myös hieman vastahakoisemmin lukemiseen suhtautuvat lukijat. Kirjaan tarttumista otaksuttiin helpottavan myös, mikäli lukemisen löytämistä parannetaan niin perinteisissä kuin digitaalisissa raameissa.

Uudistettu peruskoulun opetussuunnitelma peräänkuuluttaa myös monilukutaitoa ja aktiivista toimijuutta sekä vuorovaikutusoppimista. Myös näihin uudistetulla lukudiplomilla päästään osaltaan kirjastojen puolelta vastaamaan.

Hankeideasta valmiiksi tuotteeksi

Anders-kirjastot (Kokkola, Kaustinen, Toholampi, Kannus, Lestijärvi, Halsua) pääsivät toteuttamaan hankkeen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän valtionavustuksen turvin. Hankkeen toteuttamiseen oli aikaa syksystä 2018 vuoden 2019 loppuun saakka. Digilukudiplomi oli Anders ottaa digin liki -hankkeen yksi osio.

Liikkeelle lähdettiin palkkaamalla asiasta innostunut projektityöntekijä, joka laittoi digilukudiplomin hyvälle alulle. Projektityöntekijä oli kirjastoalan AMK-opiskelija, joka teki aiheesta myös opinnäytetyönsä. Aiheesta järjestettiin kysely, jolla informoitiin ja osallistettiin Anders-kirjastojen alueiden koulujen opetushenkilöstöä. Projektityöntekijän jälkeen digilukudiplomityötä jatkoi ja vei prosessin maaliin asti Anders-kirjastojen henkilökunnasta koostunut työryhmä.

Anders-kirjastoilla ei ollut ennestään ollut yhteistä lukudiplomia. Anders-digilukudiplomi on joidenkin alueen kirjastojen ensimmäinen nimenomaan kirjaston tarjoama lukudiplomi.

Tubettaja vieraili kouluilla

Digitaalinen maailma synnyttää someosaajia ja -tähtiä aika ajoin. Heidän toimintansa ja jakamansa asiat kiinnostavat lapsia ja nuoria. Niinpä myös hankkeen puitteissa vieraili tubettaja ja kirjojakin kirjoittanut Kalenterikarju eli Mikko Toiviainen kertomassa työstään ja lukemisen tärkeydestä Anders-kirjastojen yläkoulujen oppilaille.

Alun perin oli toiveissa, että digilukudiplomi olisi ulottunut koskemaan myös yläkoululaisia, mutta valitettavasti tehtävä oli liian mittava yhden hankkeen puitteisiin. Suunnitelmissa onkin tulevaisuudessa tehdä uusi hanke, johon sisältyisi yläkoulunkin digilukudiplomi.

Mitä uutta ja erilaista?

Miten täysin uudenlaiseksi mainostettu digilukudiplomi oikein eroaa perinteisestä? Verkostahan toki löytyy nykyään monikin lukudiplomi, kuten tämäkin alakoululaisille suunnattu lukudiplomi, mutta muutos onkin sisällöllinen. Digilukudiplomissa on diplomilukukirjojen kohdalla saatavilla niihin liittyvää digitaalista sisältöä. Pelkän kirjan ulkonäön tai esittelytekstin perusteella ei siis tarvitse enää tehdä lukupäätöstä. Kiinnostavaan kirjaan voi tutustua vaihtoehtoisesti äänitehosteiden, kirjavinkkausvideoiden, -trailereiden ja -arvosteluiden, elokuvien sekä podcastin kautta ennen valintapäätöksen tekemistä. Pääseepä sieltä hyppäämään myös YouTubeen tarkastelemaan kirjoihin liittyvää materiaalia!

Opettajan kanssa alakoululainen voi keskustella, voisiko jonkin kirjan kuunnella esimerkiksi äänikirjana tai lukea e-kirjana. Kaikki tarinaan perehtymisen tavat voidaan digilukudiplomin myötä hyödyntää. Myös tehtävälomakkeet sekä luettujen kirjojen listat ovat netissä saatavilla. Suoritustapana voi käyttää digilukudiplomin valmista ehdotelmaa tai muokata siitä itselleen tai omalle luokalleen sopivan. Luku-urakan päätteeksi opettaja voi tilata kunniakirjapohjan omasta kirjastostaan suorittajille palkkioksi.

Vastaanotto kentällä

Kuinka digilukudiplomi on sitten otettu vastaan? Korona-aika keväällä 2020 valtakunnallisine kirjastosulkuineen vitkastutti julkaisua, mutta saman vuoden elokuussa se viimein julkaistiin. Uuden lukemaaninnostamismetodin tarpeellisuudesta sekä vastaanottavan ryhmän innokkuudesta lupailee hyvää, että digilukudiplomin julkaisuaamuna puhelin Kaustisen kirjastossa pirisi paikkakuntalaisen opettajan soittaessa ja varatessa kaikki diplomissa olevat 3-4 -luokkien kirjat luokalleen lainaksi. Asiaan tartuttiin siis heti alusta alkaen innolla ja ripeästi. Tämä onkin ollut sekä tunnistettava että ilahduttava piirre muissakin Anders-kirjastoissa, joissa digilukudiplomi on heti tuoreeltaan otettu käyttöön.

Digilukudiplomin lopputulosta pääsee tutkimaan ja siitä hyödyt irti ottamaan oppilaiden lisäksi kuka tahansa herkullisimpien lukuvinkkien hamuaja. Vaikka digilukudiplomi viekin saatavuusosioissaan Anders-kirjastojen aineistotietokantaan, niin innostavat lukuvinkkinsä bongattuaan, voi tarkistaa onko niitä saatavilla omassa kirjastokimpassa. Digilukudiplomi toimii apuna myös vaikkapa silloin, jos etsii tietyn ikäiselle sukulaislapselle sopivaa luettavaa esimerkiksi lahjaksi tai muuten vain innostaakseen hyvän ja palkitsevan harrastuksen pariin. Digilukudiplomi löytyy https://digitaalinen-lukudiplomi.webnode.fi/

Lisätietoja: Susanne Mikkola, Kaustisen kirjasto