Liikunnallisen elämäntavan paikallisella kehittämisavustuksella maaliskuussa 2023 käynnistetyn Jokaisella on oikeus liikkua -hankkeen kohderyhmänä ovat 18–29-vuotiaat erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Porin kaupungin liikuntapalveluiden toteuttaman hankkeen tavoitteena on vahvistaa, tukea ja antaa keinoja koko elämän jatkuvalle liikunnalliselle elämäntavalle sekä antaa erilaisia mahdollisuuksia viettää mielekästä vapaa-aikaa. Hankkeen keskiössä on toimintatutkimuksellinen, osallistava lähestymistapa, joka ottaa nuoret mukaan eri toimintojen ja tapahtumien ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen. Nuoret mukaan ottavan menetelmän avulla vahvistetaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuuden tunnetta ja edistetään yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa liikunnan harrastamisen suhteen. Jokaisella on oikeus liikkua -hankkeen tavoitteena on liikkumisen tuominen osaksi hankkeen kohderyhmän nuorten arkea, jotta liikkuminen kehittyisi ajan myötä rutiiniksi sekä pidemmällä aikavälillä liikunnalliseksi elämätavaksi.
Hankkeen alkuvaiheessa keväällä 2023 tavoitteena oli muodostaa näkemys kohderyhmään kuuluvien nuorten harrastustaustasta, harrastuksen loppumisen syistä sekä harrastamista koskevista tulevaisuuden toiveista. Verkossa toteutettuun kyselyyn vastasi 56 nuorta. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella nuorten harrastamista rajoittavat eniten rahan puute, sopivan ryhmän tai harrastusporukan löytyminen ja oma motivaatio. Kyselyn lisäksi ensimmäisen hankevuoden aikana on toteutettu yhdeksän työpajaa, joissa nuorten kanssa on keskustelu siitä, mikä heidän mielestään on harrastamista, millaisia palveluita he kunnalta haluaisivat ja jos ei tarvitsisi miettiä rajoitteita, niin mitkä lajit, kokemukset ja tapahtumat harrastamisen saralla kiinnostaisivat. Erilaisia laji- tai tapahtumatoiveita on saatu yhteensä 283 kappaletta. Suosituimpina harrastustoiveina esiin nousivat hevosharrastus, tanssi sekä kori- ja jalkapallo. Muita suosittuja toiveita ovat olleet retkeily ja luontoliikunta, keilaaminen sekä sulkapallo. Etäämmällä keskustasta sijaitsevilta alueilta toiveena on ollut kyyditys Porin keskustaan, keskustan alueelta puolestaan keilaamista tai retkeä Yyteriin. Yhdistävänä tekijänä toiveissa on tekemistä yhdessä ja matalalla kynnyksellä, alueellinen yhdenvertaisuus huomioiden.
Nuorilta kerättyjen toiveiden pohjalta on rakennettu liikuntakalenteri, johon on aikataulutettu nuorten eniten toivomia harrastuksia joko viikoittain toteutuvina, säännöllisinä toimintoina tai harvemmin toteutuvina lajikokeiluina. Tähän mennessä eniten osallistumisia on ollut yhteistyössä Tukiranka ry:n Kulttuuripaja Lumon kävijänuorten kanssa suunnitellussa kesäliikuntapajassa kesällä 2023. Viikoittain toistuneessa pajassa käytiin muun muassa SUP-lautailemassa, kokeilemassa fatbike-pyöriä, minigolfaamassa ja pelaamassa perinteisiä pihapelejä. Runsaasti osallistumisia on ollut lisäksi kuntosalilla, sulkapallossa, keilaamisessa ja tenniksessä. Ensimmäisen hankevuoden kruununa voidaan pitää joulukuussa toteutettua skeittitapahtumaa, jonka nuoret ideoivat alkuideasta toteutukseen. Myös tapahtumaan liittyvät oheistoiminnot olivat nuorten käsialaa: tapahtuman mainos tehtiin nuorten työpajojen pressipajalla ja nuoret kuvasivat tapahtumasta ”aftermovien”, joka toimii samalla myös hankkeen esittelyvideona.
Arvioitaessa hankkeen onnistumisia, on tärkeää muistaa, että kohderyhmä koostuu nuorista, joita on erittäin haastava tavoittaa ja saavuttaa. Monilla kohderyhmän nuorista arki on kuormittunutta, eikä harrastaminen ole, arjen peruspilarien puuttuessa, elämässä tärkeintä. Kohderyhmään kuuluvilla erityistä tukea tarvitsevilla yli 18-vuotiailla nuorilla saattaa olla merkittäviä arjen haasteita, esimerkiksi kodittomuuden tai päihteiden käytön kanssa. Kaikilla ole välttämättä puhelimia käytössä tai numerot vaihtuvat tiuhaan, joten tavoittaminen saattaa muuttua hetkessä lähes mahdottomaksi. Erilaiset masennus- ja ahdistusoireilut saattavat muuttaa nuoren päivän kulkua nopeastikin. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten tavoittaminen vaatii monikanavaista yhteydenpitoa ja ahkeraa kannustamista, ettei sovittu kokeilu jää välistä esimerkiksi jännittämisen tai ahdistuksen vuoksi. Tätä taustaa vasten hankkeen liikuntatoimintojen ensimmäisen puolivuotisjakson (juhannuksesta jouluun) aikana toteutuneet lähes 200 käyntikertaa on enemmän kuin hanketta käynnisteltäessä osattiin toivoa.
Nuorten osallisuuden tunteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin liittyvän luottamuksen vahvistamiseksi nuorten palautteen ja toiveiden kuuleminen on tärkeää. Nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa on puhuttu muun muassa siitä, millaisista aineksista mielekäs vapaa-aika heille rakentuu, millainen merkitys harrastamisella ja liikunnalla on heidän elämässään sekä siitä, miten hankkeen toiminnot ovat heidän mielestään onnistuneet. Vastaukset antavat suuntaa jatkon kehittämiselle ja ovat vahvistaneet sitä, että tarvetta hankkeen kaltaiselle toiminnolle on.
Hankkeen ensimmäistä vuotta voidaan pitää kaikella tavalla menestyksekkäänä ja onnistuneena. Hankkeen toimintoja on tarkoitus edelleen kehittää vuodelle 2024 nuorilta saadun palautteen perusteella. Toimintoja tarkennetaan, jätetään pois niitä asioita, jotka eivät ole toimineet ja vahvistetaan onnistuneita kokeiluita. Saadun palautteen perusteella nuoret ovat tutustuneet toisiinsa, ystävystyneet ja alkaneet viettää aikaa yhdessä. Osallistuminen hankkeen toimintoihin on helpottanut esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja auttanut vähentämään päihteiden käyttöä, koska hankkeen toiminnot ovat päihteettömiä. Hankkeen päätavoitteena on lisätä kohderyhmän liikkumista ja auttaa osallistujia löytämään oma tapansa liikkua. Kasvaneen fyysisen aktiivisuuden lisäksi hankkeen toiminnoilla on jo ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella ollut vaikutusta myös osallistujien henkiseen hyvinvointiin, sosiaaliseen elämään sekä yksinkertaisiin arjen taitoihin ja elämänhallintaan. Ensimmäisen hankevuoden aikana tehty merkittävä huomio liittyy siihen, miten hankkeen toimintojen avulla on onnistuttu tavoittamaan sellaisia nuoria, jotka ovat tyypillisesti kaupungin palvelutarjonnan ulkopuolella. Monet kaupungin palveluista ovat sellaisia, jotka eivät tavoita näitä nuoria, liikuntapalvelut näiden joukossa. Tiivis yhteistyö sekä Ohjaamon että kaupungin nuorisopalveluiden erityisnuorisotyön kanssa on tarjonnut mahdollisuuksia kohderyhmän nuorten tavoittamiseen ja useassa tapauksessa nuorella on tarvetta myös muiden palveluiden suhteen. Hankkeen toimintoihin osallistuneiden nuorten tarinoiden kautta on saatu luotua kuvaa siitä, minkälaisten asioiden kanssa he kamppailevat arjessa. Palkitsevaa matkan varrella on kuitenkin ollut se, että haasteistaan huolimatta monen kohdatun nuori on sitoutunut liikuntatoimintoihin ja osoittanut vahvaa halua osallistua yhteiseen tekemiseen. Tämä on vahvistanut osaltaan käsitystä siitä, että hankkeen puitteissa tehdään merkityksellistä työtä, jonka kautta voidaan parhaimmassa tapauksessa auttaa toimintoihin mukaan lähtenyttä nuorta muuttamaan elämänsä suuntaa.
