Metsän tarinoita ja äänimaisemia

Saimme iloksemme tiedon, että Tarinat heräävät eloon -hankkeelle myönnetään rahoitus, jos pystymme käynnistämään sen nopealla aikataululla. Onneksi se oli mahdollista ja pääsimme suunnittelemaan hankkeen toteutusta juuri koronakevään kynnyksellä.  

Teimme yhteistyötä Keski-Karjalan musiikkiopiston kanssa ja hankkeessa työskenteli osa-aikaisesti kaksi musiikinopettajaa sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja. Hanke toteutettiin syksyllä 2020 Tohmajärven Maiju Lassila -koulun oppilaiden sekä iltapäiväkerholaisten kanssa. Kohderyhminä koulusta olivat eskarit sekä 2.- ja 4.-luokkalaiset.

Hankkeen aikana laskettiin luovuus liikkeelle. Oppilaat loivat tarinoita ja yhdistivät niihin musiikin itse sitä tuottaen. Heidän yhtenä tehtävänään oli miettiä miltä tarina tai sisältämät ainekset kuulostavat eri instrumentein tai äänimaisemin. Se tapahtui välillä soittimilla esim. ukulele, kannel, laatat, ja välillä omalla keholla esim. jalka-taputus-reidet rytmittäen.

”Tuuli havisi puiden latvoissa, vesi lorisi puron uomassa ja linnut visersivät”, muun muassa näitä metsän ääniä tehtiin sekä keholla että soittimilla.

Teemaksi valikoitui Suomen luonto, sen eläimet ja eläinsadut. Tarinoiden keskiössä oli metsän kuningas karhu ja sen rinnalla kalevalamittainen runous. Tarinan luomisessa hyödynnettiin tietenkin kirjallisuutta.

kanteleita
Kuva: Saila Kinnunen ja Tarja Jänis

Työpajat etenivät saman kaavan mukaisesti, mutta jokaisella kerralla tarinassa edettiin eteenpäin musiikkia yhdessä tuottaen. Viimeisellä kerralla tarina oli valmis. Työpajojen sisällöissä piti huomioida lasten ikä ja sen mukaan heidän kanssaan toimittiin eri tavoin, esimerkiksi eskareilla leikkiä ja loruja hyödyntäen. Parhaiten työpajatyöskentely sujui 4-luokkalaisten kanssa, sillä he pystyivät sitoutumaan tarinoiden luomiseen.

Hankkeessa lähestyttiin tarinoita ja kirjallisuutta musiikin kautta, ja siitä syystä yhteistyö musiikkiopiston kanssa oli selvää. Ammattitaitoiset ja motivoituneet musiikinopettajat saivat lähes ihmeitä aikaan yhdessä teatteri-ilmaisun ohjaajan kanssa. Heillä oli aitoa kohtaamista lasten kanssa.

Oli hienoa, että hanke tavoitti ison määrän lapsia ja mutta ryhmäkoot tuntuivat liian suurilta. Toteutus olisi ollut parempi pienryhmissä ja tiettyyn ikäryhmään keskittyen. Tallentamisessa olisi voinut hyödyntää ulkopuolista henkilöä, jolloin ääni ja kuva olisivat olleet parempi laatuisia.

Matkan varrella esille tulivat lukemisen monimuotoisuus ja samalla oppilaiden moniaistinen ilmaisutaito kehittyi. Hankkeessa toteutettiin OPS:iin pohjautuvaa monialaista oppimista. Yhteen työpajaan oli sisällytetty monen oppiaineen sisältöjä, ihan huomaamatta.

Koulut eivät ottaneet syksyllä vastaan ulkopuolisia toimijoita, mutta onneksi tämän hankkeen toteuttamiseen saatiin koululta lupa. Täysin suunnitelmien mukaisesti ei päästy etenemään ja niinpä esimerkiksi yhteinen loppukonsertti jäi koronan takia toteuttamatta ja hankkeessa oli myös henkilöstömuutoksia. Muutoin yhteistyö sujui loistavasti hankkeessa työskennelleiden ja opettajien kanssa. Yhteistyön voima ja sen hyödyntäminen on tärkeää. Sen huomasimme hankkeen aikana ja sen jälkeen.