Rovaniemen kaupunginkirjaston VOIMA/SANA-hankkeessa on vuosien 2020-2021 aikana vierailtu ahkerasti tutustumassa alueen nuoriin kirjastotilojen ulkopuolella. Hankkeen toimintaan on kuulunut erilaisia sanataidetyöpajoja, kirjavinkkauksia, lukupiiri, kirjailijavierailuja sekä osallistavia taideprojekteja.
Keskeisimpiä yhteistyökumppaneitamme ovat olleet Rovaniemen nuorisopalvelut ja etsivä nuorisotyö, Eduro-säätiön nuorten työpajatoimintaa järjestävä Nuorakka, Nuorten Ystävien Klubitalo Roihula sekä paikallinen Tyttöjen Talo. Näissä paikoissa nuorille tarjotaan tukea muun muassa itsenäistymiseen, opiskeluun, työllistymiseen sekä sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittämiseen. Kun yhteistyöverkostoa lähdettiin suunnitteluvaiheessa kokoamaan, toiveena oli, että voisimme hankkeessa tavoittaa nuoria laajemminkin kuin heidät, jotka jo valmiiksi ovat kirjaston asiakkaita. Yhteistyökumppaneiden avulla tavoitimmekin hyvin erityisesti yli 16-vuotiaiden nuorten aikuisten ikäryhmän.
Valtaosa toiminnasta oli erilaisia teemoiteltuja sanataidetyöpajoja. Esimerkkejä teemoista ovat sarjakuvapaja; elämäni kodit; värit; tunteet paperilla; menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus; ystävyys; ilmasto ja tunteet; kielellä ja sanoilla leikkimistä; juhlat; arki ja absurdismi. Työpajat suunniteltiin itsenäisiksi niin, että periaatteessa kuka tahansa voisi osallistua, vaikka ei olisikaan ollut aiemmin mukana tai joitakin kertoja olisi jäänyt välistä. Tällä pyrittiin varmistamaan, että kynnys kokeilla olisi mahdollisimman pieni.
Syksyn 2020 aikana järjestimme nuorisopalveluiden kanssa kauppakeskus Revontulessa kolmen sanataidetempauksen sarjan. Projekti myös kuvattiin, kun halukkaat saivat käydä sanomassa oman sanansa kameralle. Joulukuussa “Word – Sano se sana” -videota myös esitettiin kauppakeskuksessa, ja samalla tarjoutui hyvä tilaisuus kertoa hankkeesta kiinnostuneille.
Jouluksi 2020 hankkeessa tuotettiin yhteisöllisesti myös toinen sanataidevideo “Toivomuksia”, johon kokosimme nuorten toiveita joulun alla eri puolilta Rovaniemeä. Eräs nuori myös halusi itse suunnitella ja toteuttaa videon, ja sitä esitettiin kauppakeskuksen lisäksi sekä kirjaston omassa some-joulukalenterissa että Rovaniemen alueen yhteisessä joulukalenterissa.
Keväällä 2021 osallistuimme hankkeessa valtakunnalliseen Ilmastolukupiiri-kampanjaan. Järjestimme kirjastolla myös Tulevaisuuskompassi-kurssin, jossa sanataiteen keinoin käsiteltiin erilaisia työelämään, omiin tulevaisuuden toiveisiin ja motivaatioon liittyviä asioita. Kurssin suunnitteluun saimme apua ja näkemyksiä nuorten työelämäpalveluista vastaavalta Ohjaamolta.
Hankkeessa kävi myös kirjailijavieraita. Nuortenkirjailija Riina Mattila vieraili hankkeessa kertomassa tuoreeltaan julkaistusta teoksestaan “Silmät auki on edelleen pimeää”. Mattila on avoimesti puhunut julkisuudessa traumaterapiaprosessistaan sekä taiteessaan muutoinkin kiinnittänyt huomiota etenkin nuorten mielenterveysasioihin, ja hänen vierailunsa Nuorakassa ja Roihulassa herättivät paljon keskustelua.
Hankkeen toinen kirjailijavieras oli Aura Nurmi, joka tunnetaan etenkin nuorten lavarunoliikkeen edistäjänä. Hän ohjasi kirjastolla lavarunouden perusteisiin johdattavan työpajan, ja seuraavana päivänä juonsi ja esiintyi kirjaston open mic -tapahtumassa.
VOIMA/SANA-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa nuorten kulttuurihyvinvointia ja osallisuutta kulttuuriin, ehkäistä syrjäytymistä sekä aktivoida nuorten omaa kirjallista luovuutta sekä lukutaitoa- ja intoa. Menetelmät näiden tavoitteiden saavuttamiseksi haimme sanataidekasvatuksen puolelta. Sanataidekasvatus on kirjallisuuden alan taidepedagogiikkaa, jossa käsitellään kirjoitettua, puhuttua ja kuvitettua kieltä monilukutaidon ihanteiden mukaisesti. Sanataide on luovaa kielen käyttämistä, jossa keskitytään vastaanottamisen ja tulkitsemisen rinnalla myös omaan ilmaisuun. Sanataideohjaamisessa paino on tekemällä oppimisessa sekä luku- ja kirjoitustaidon yhteenkietoutuneisuudessa.
Kulttuurihyvinvoinnilla viitataan taiteen ja kulttuurin kokonaisvaltaisiin terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin. Kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen liittyy myös ajatus kaikkien oikeudesta kulttuuriin esimerkiksi terveydentilasta tai varallisuudesta riippumatta. Lähdimme siis hankkeessa työskentelemään sillä oletuksella, että sanataidekasvatuksen menetelmät soveltuvat samanaikaisesti sekä tekstitaitojen että kulttuurisen osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Moniammatillinen yhteistyö koettiin verkoston kesken ensisijaisesti positiivisena, sillä se mahdollistaa resurssien jakamisen ja monipuolistaa tukemisen keinoja ja tuo syvempää osaamista tekemiseen. Hankkeen edustaman kielisensitiivisen lähestymistavan nähtiin myös tukevan nuoriso- ja sosiaalityön omia lähtökohtia: “Ollaan hyvin tärkeän asian äärellä. Sivistys ja itsensä ilmaisu eri keinoin on keskeistä myös kuntoutumisen näkökulmasta – nuori oppisi sanoittamaan omaa oloaan ja ajatuksia elämästä yleensä.”
Ylipäätään yhteistyötahojen palautteessa oltiin yllättyneitä siitä, kuinka avoimia nuoret olivat ja kuinka hyvin he lähtivät mukaan hankkeen toimintaan. Yhteistyökumppaneille tehdyssä aloituskyselyssä tuli ilmi, että osalla heidän asiakkaistaan voi olla ennakkoluuloja kirjallista työskentelyä ja kulttuuria kohtaan, ja paikoin myös lukutaidon taso koettiin keskivertoa heikommaksi. Myös keskittymisen ja toimintaan sitoutumisen vaikeudet nousivat kyselyssä esille. Mitään suuria massoja hankkeessa ei tavoitettu, vaan työskentely oli hyvin pienryhmämäistä. Oli kuitenkin ilo huomata, että eri puolelta löytyi nuoria, joille toiminta osui kohdalleen sekä tuntui omalta ja mieluisalta. Muutama innostui käymään lähes kaikissa hankkeen tapahtumissa, mihin vain mukaan pääsi. Pienryhmätyöskentelyssä oli se etu, että jokainen osallistuja tuli yksilöllisesti huomioitua, aika riitti kaikkien tekstien läpikäymiseen ja keskustelulle oli tilaa.
Osallistujapalautteen mukaan kivointa oli luova kirjoittaminen, tehdyt tehtävät ja niistä saatu palaute, onnistumisen kokemukset, uudet ajatukset ja inspiraatio, keskustelu ja tekstien jakaminen. Vaikuttaa siltä, että vaikka osallistujia oli verrattain vähän, niin heille, jotka osallistuivat, toiminta oli mielekästä ja merkityksellistä. Koska sanataidetyöskentely oli monille entuudestaan vierasta, se myös pääsi yllättämään positiivisesti: “En olisi uskonut että tämä on niin kivaa”
Laura Herva, kirjastonhoitaja, Rovaniemen kaupunginkirjasto
Kuva: Elina Miettunen, Tyttöjen Talo
