Lapset ja perheet lukemaan
Sytytä lukuinto! -hankkeella lisättiin Nurmeksessa alle kouluikäisten lasten ja perheiden kohtaamisia kirjojen kanssa. Tarve nousi kirjaston henkilökunnan huomiosta, että pienten lasten ja lapsiperheiden osuus lainaustiskillä kävijöistä oli vähentynyt ja kirjastossa vietetty aika lyhentynyt. Kehittämistarvetta perusteltiin vahvasti kirjaston tasa-arvoa edistävällä ja syrjäytymistä ehkäisevällä tehtävällä. Erityisesti haluttiin tavoitella niitä lapsiperheitä, jotka eivät käytä kirjastopalveluita.
Lähtötilanteessa kirjasto tavoitti lapset ikäluokkina vasta esikouluiässä. Tutkimusten mukaan asenne lukemista kohtaan muodostuu jo varhain. Tavoitteeksi asetettiin kirjaston yhteistyöverkoston laajentaminen lapsiperheiden tavoittamiseksi.
”Toiveena oli, että mahdollisimman moni taho syttyisi lukemiselle” kirjastonhoitaja Heli Viik
Käytännössä lapsiperheitä kutsuttiin kirjaston tapahtumiin, käynnistettiin yhteistyö neuvolan kanssa ja jalkauduttiin pop up-kirjastona sinne, missä lapsiperheitäkin oli.
Lukuinto on tunnetila
Keinoja varhaisen lukemisen ja perhelukemisenedistämiseksi lähdettiin hakemaan pohjoiskarjalaisittain ilon kautta. Menetelmävalintojen pohjaksi lukuinto määriteltiin tunnetilaksi. Pienen, lukutaidottoman lapsen ”lukukokemus” on sanan ja sylin liitto. ”Sanasyli” on kiireetön läsnäolonhetki, jossa kirjan äärellä yhdistyvät lapsen ja aikuisen jakama huomio, läheisyys ja vuorovaikutus.
Mukavasta lukuhetkestä jää lapselle tunnemuisto, myönteinen etunoja kohti kirjaimia, sanoja, riimejä, runoja, tietoa ja tarinoita. Enemmän kuin harrastuksena, lähestyimme lukemista elämäntaitona, joka auttaa voimaan hyvin ja pärjäämään elämässä. Sanat ja lukutaito liittyvät kiinteästi inhimilliseen vuorovaikutukseen, oppimiseen ja osallisuuteen. Ja siksi vahvasti arkiseen hyvinvointiin.
Perheneuvola – perhelukeminen
Ennen kouluikää vain neuvola tavoittaa lapset ikäluokkina. Hankkeen kokeilutoimintana pop up – kirjastoa vietiin perheneuvolan valmennusryhmiin ja lukemisen merkitystätehtiin näkyväksi vanhempien omia lukumuistoja herättelemällä. Kirjaston ja perheneuvolan yhteinen intressi löytyi varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta. Vauvasanataide, loruttelu, runoleikit ja ensikirjat eli varhainen lukeminen perheen arjessa tukevat lapsen ja vanhemman varhaista vuorovaikutusta. Kielellisyyden riemunkirjavaan peittoon kietoutuminen lämmittää ja hoivaa sekä lasta että aikuista.
Yhteisen tavoitteen löytymisen myötä kumppanuus perhelukemisen edistämisessä laajeni sosiaaliohjaajien myötä sosiaalityön kotipalvelun kentälle. Yhteistyöllä kirjastopalvelut ja lukemisen mahdollisuus viedään lähelle perheitä, perheiden erityisyydet huomioiden.
Kirjaston kaverit LAPE ja SOTE
Hankepolulle lähdettiin AVI:n Peruspalvelujen arviointi 2018: kirjastot lasten lukemisen ja lukutaidon edistäjinä toimenpide-ehdotusten viitoittamana. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2016–2019 (LAPE) haastoi sivistys- ja sotesektoreita yhteistyöhön ja paikallisesti vasta rakentuvaan LAPE-tiimiin oli kirjastonkin helppo päästä mukaan. Lasten ja perheiden parissa toimivien yhteisen suunnittelun myötä tieto kulkee, päällekkäisyyden vältetään ja tavoitteet jaetaan. Kirjaston osallistuminen lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseen liittää lukemisen osaksi hyvän arjen tavoitteistoa ja tekee kirjaston palveluja näkyväksi niin lasten ja perheiden kanssa toimiville kuin lapsiperheillekin.
Soten ammattilaiset ovat elintärkeä linkki kirjastopalvelujen saavutettavuuden toteutumisessa ja sosiaalinen kirjasto työmuotona avaa kirjastoa tilana ja palveluna kaikille kuntalaisille. Projektin alkuun ajoittuneet paikallisen toimintaympäristön muutokset; avoimen päiväkotitoiminnan ja paikallisen LAPE-työn käynnistyminen olivat nostamassa hanketta siivilleen. Kumppanuuksien kautta kirjasto on aktiivinen toimija paikallisen hyvinvointityön kentällä. Yhdessä edistämme yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumista.
Polut syntyvät kulkemalla – ja kysymällä
Kokeilukulttuuri -asenne on olennainen osa hanketoimintaa, uutta ei voi täysin valmiiksi hankehakemukseen suunnitella, vaan se on luotava kokeilemalla. Avoimin mielin matkatessa ja herkällä korvalla kuunnellen kumppanuuspolut syntyivät kulkemalla ja hanketyö painottui verkostojen- ja sote-yhteistyön kehittämiseen.
Opimme sen, että jaetut tavoitteet löytyvät yhteistyökumppaneilta kysymällä, lukemiseen liittyvien rajapintojen kautta. Yhteisen tavoitteen löytyminen sitouttaa yhteistyöhön paremmin kuin kankeat sopimukset. Matkan varrella oli olennaista kysyä: ”Miten kirjat ja lukeminen voisivat liittyä työsi arkeen?” tai ”Mitä yhteistä voisimme kehitellä lukemiseen liittyen?”.
Huteja ja osumia
Hankekokeilu tuotti tietoa siitä, että kirjastopalvelun vaikuttavuutta edistää yhteistyö verkostokumppaneiden kanssa. Erityisesti tapahtumien tuottamisessa yhteismarkkinointi tavoittaa paremmin, työpanosta tulee mukaan enemmän ja toteuttamisen riskit jaetaan. Kirjaston mukana olo lapsille ja perheille suunnatuissa tapahtumissa on kevyemmin toteutettavissa, kuin kirjaston yksin omissa tiloissaan järjestämät tapahtumat. Samalla kirjasto näkyy ja on siellä, missä lapset ja perheetkin ovat. Pienellä paikkakunnalla päällekkäisen tekemisen välttäminen on iso juttu.
Jatkossakin hakeudumme lapsiperheiden pariin yhteistyökumppanien kanssa ja jalkautamme palveluitamme. Toimivat kokeilut tuottivat asenne- ja ajattelutavan muutosta oman talon sisällä.
“Hankkeen myötä me kirjastolaiset oivalsimme, että kirjasto ei ole pelkästään fyysinen rakennus, vaan kirjasto on myös siellä, minne me jalkaudumme” Kirjastotoimenjohtaja Kirsi Kärkkäinen
Tuloksia olemme vieneet rakenteisiin uudelleenorganisoimalla työtehtäviä, jolloin työaikaa on resursoitu hakeutuviin palveluihin ja pop up-toiminta on osa kirjaston perustoimintaa.
Kirjastolla toteutuneissa tapahtumissa osallistujia oli määrällisesti enemmän, mutta osallistujat olivat enemmän jo aktiivisia kirjastonkäyttäjiä. Pienikin päällekkäisyys paikkakunnalla aiheutti kävijäkadon. Tästä syystä kirjastopalvelun jalkauttaminen oli saavutettavuuden näkökulmasta vaikuttavampi tulos, jolla kohdattiin uusia potentiaalisia asiakkaita. Osallisuuden kannalta pienimuotoiset pop-up kirjastot mm. neuvolan valmennusryhmissä olivat vähäisistä osallistujamääristä huolimatta vaikuttavinta tulosta, sillä vuorovaikutteisissa tilanteissa mukanaolijoilla oli tilaa omien lukumuistojensa jakamiseen ja runoleikkien harjoittelemiseen oman vauvan kanssa luottamuksellisessa ilmapiirissä.
Sytytä lukuinto! – hankkeen myötä lapsiperheiden ja kirjojen kohtaamisia toteutui kirjastotilan ulkopuolella aiempaa enemmän. Paikallista lukuintopiikkiä ei kuitenkaan ole kirjastotilastoista luettavissa. Kokoelma-, kävijä- ja lainauslukuihin vaikuttavat valtakunnallisen trendin lisäksi hankeaikana toteutunut kirjaston muutto pienempiin väistötiloihin ja siihen liittyvä kokoelman raikastaminen aineistopoistojen kautta.
Tilastoja seurataan jatkossakin, mutta olennaisinta on paikallisesti havaittava yhteisen tekemisen lisääntyminen – kirjasto kutsutaan mukaan yhteiseen työhön lasten ja perheiden parissa. Kumppanuusverkoston jatkuva yhteistyö on synnyttänyt luottamusta ja lisännyt vuorovaikutusta toimijoiden välillä. Paikallinen yhteistyön tahtotila on sosiaalista pääomaa, joka edistää yhteisen tavoitteen – hyvän arjen – eteen tehtävää työtä kunnassamme.
Tekemistä lasten ja perheiden lukumyönteisen asenteen parissa riittää, mutta yhdessä tekemällä kirjaston kynnys on matala ja laadukas lastenlyriikka, tieto ja tarinat saavuttavat yhä uusien lukijoiden sylit ja sydämet.
Anna Heikkinen, Nurmeksen kaupunginkirjasto, s-posti anna.heikkinen@nurmes.fi, p. 050-345 7280, Sytytä lukuinto! -hanke 2018–2019
SiunSoten Perhekeskusten maakunnallinen ohjausryhmä palkitsi Sytytä lukuinto! -projektin eri tahojen välisen yhteistyön ja uusien lähestymistapojen kehittämisestä sekä lukemisen mahdollisuuden tuomisesta lähelle perheitä.
