Summary
Mikkelin nuorisopalveluiden Nuorisotyö ilmastotoivon rakentajana -hankkeessa 2020-2022 kehitettiin ilmastonuorisotyön työmuotoa. Tavoitteina oli tiedon jakaminen ja tuottaminen, nuorten osallisuuden lisääminen ja vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen eli ilmastotoimijuuden mahdollistaminen.
Nuorten ajatukset ja toiveet toiminnan pohjana
Nuorten ajatuksia ja toiveita kartoitettiin kahden alkukyselyn avulla. Kyselyn tulokset paitsi antoivat tietoa, myös loivat pohjan toiminnalle. Lisäksi alkuvaiheessa tuotettiin yhteistyössä tutkimuskeskus Ruralian hankkeen kanssa ilmastotekokilpailu, jonka tuloksia ja ideoita hyödynnettiin toiminnan suunnittelussa.
Hankekauden aikana pilotoitiin monenlaisia toimintamuotoja, sisältöjä ja teemoja. Toiminnan suunnittelu perustui alkukyselyn tuloksiin ja jatkuvaan vuoropuheluun nuorten kanssa heidän toiveistaan.
Hankkeen lopuksi toteutettiin osallisuuden muutoksia mittaava kysely toimintaan aktiivisemmin osallistuneille pienemmälle joukolle. Tulosten mukaan ilmasto- ja ympäristötoimintaan osallistumisella on merkittävä vaikutus kokemukselle siitä, että nuorella on vaikutusmahdollisuuksia omaan elinympäristöön ja tunteelle siitä, että heidän mielipidettään kuunnellaan. Toimintaan osallistuminen on lisännyt myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ilmastohankkeessa mukana olo on lisännyt valtaosalle vastaajista kiinnostusta osallistua myös muihin vaikuttamismuotoihin (nuorisovaltuusto tms. ryhmät, järjestöt, politiikka tms).
Toiveita ja palautetta
”olisi hyvä saada konkreettisia vinkkejä tai ehdotuksia pienistä muutoksista joita jokainen voisi tehdä omassa arjessa ilmaston hyväksi”
”How to narrow the gap between personal sustainable distribution and global problems. Sometimes, talking merely about climate change makes people feel irrelevant to themselves or climate change should be taken care by someone, some organisations with huge power. Connecting between our actions and global issues might be my target.”
”Ilmaston hyvinvointi on yhtä tärkeää, kuin omammekin. Pidetään siis siitä huolta.”
Nostoja tapahtumista
- Laajan yhteistyön tuloksena (mm. Ohjaamo Olkkari, nuorisopalvelut, nuorten työpajat, kulttuuripaja Kajo) Mikkelissä järjestetään vuosittain Kierrätystori, jossa kaupunkilaiset lahjoittavat nuoria varten kodin tarvikkeita, joita sitten alle 30-vuotiaat voivat hakea omaa kotiaan varten ilmaiseksi. Hankkeen päätuottama tapahtumakerta laajeni ympäristövastuullisen asumisen teemaviikoksi tietoiskujen ja työpajojen muodossa.
- Yhteistyönä Mikkelin seutukirjaston ja kansallisen kirjastohankekokonaisuuden kanssa toteutettu #Vaatevallankumous tapahtumakokonaisuus (vaatteiden vaihtotori, vaatteiden korjaustyöpaja, fast fashion-aiheinen dokumentti) keräsi hyvän yleisön niin nuoremmista teini-ikäisistä kuin nuorista aikuisistakin.
- Aktiivisen Rantakylän yhtenäiskoulun oppilaskunnan kanssa ideoitiin mm. kasvisruokapäivä (keittiömestarin ja ammattioppilaitoksen kanssa toteutettu lähi-kasvislounas koko koulun oppilaille, kilpailuja ja tietoa), ilmastopäivä (tietoa, vaatteidenvaihtotapahtuma) sekä Iisalmen kaupungin ilmastonuorisotyöhankkeesta lainatun ilmastoaiheisen pakopelin toteuttaminen.
- Yhtenä osallisuuden ja vaikuttamisen muotona hankkeessa nuoria rohkaistiin rahoituksen hakemiseen omalle toiminnalle: Ilmastonmuutosvoima, Young Mikkeli -rahoitus, Erasmus+
Onnistumisia, oivalluksia ja kantapään kautta oppimista
Nuoremmilla nuorilla ilmastoon ja ympäristökriiseihin liittyvät tunteet ovat useimmiten turhautumista ja epämääräistä pelkoa tai huolta. Näihin on hyvä tarttua tekemisellä, vaikutusmahdollisuuksien esittelyllä ja tiedon jakamisella / yhdessä tuottamisella. Kun nuori on itse mukana esim. ilmastotapaamisessa tai tapahtumassa, vahvistuu tunne siitä, että hän ei ole yksin ajatustensa kanssa vaan eri-ikäiset ihmiset tekevät töitä ja jakavat huolenpidon ilmastosta sekä ympäristöstä. Toiminnan ja itse tekemisen avulla nuori huomaa pystyvänsä vaikuttamaan ja että omilla valinnoilla on merkitystä. Jäsentymätön huoli ja epätietoisuus selkeytyvät, kun tieto toimintamahdollisuuksista lisääntyy.
Jo itsenäisesti elävillä nuorilla aikuisilla huolenaiheet ovat erilaisia. Ympäristöystävälliset kulutusvalinnat ja oma talous tuntuvat joskus olevan ristiriidassa, tai muutenkin epävarma tulevaisuus tuntuu ympäristökriisin vuoksi entistä epämääräisemmältä. Nuorten aikuisten kanssa hankkeen aikana käytiin enemmän keskusteluja kuin järjestettiin näkyviä toimintoja. Kohtaamiset ja juttutuokiot erityisesti luonnossa, nuotion äärellä, polulla tai roskakävelyllä pyrkivät luomaan toivoa tulevaan.
Valmiit nuorten ryhmät (oppilaskunnan hallitus, nuorisovaltuusto, muuta tarkoitusta varten syntyneet ryhmät olivat otollisia ja valmiita tarttumaan toimintaan ilman tutustumisvaihetta. Esim. Nuorisovaltuuston jäseniä oli mukana säännöllisesti ideoimassa, kommentoimassa, juontamassa, ohjaamassa ym. erilaisissa tehtävissä. Nuorten toiveissa alkukyselyissä oli myös ryhmien muodostuminen/muodostaminen, ja tätäkin kokeiltiin. Parhaiten aktiiviryhmät toimivat jonkin konkreettisen tapahtuman suunnittelussa. Mitä abstraktimmaksi käsiteltävät kysymykset jäivät, sitä heikompi osallisuus. Samoin verkkoläsnäolosta chat ei tuntunut toimivalta, vaikka sitä kokeiltiin useamman nuorille suunnatun palvelun kautta. Nuoret olivat toivoneet chat- tai keskusteluryhmää, hankkeen aikana tällaiseen ei löytynyt sopivaa alustaa tai formaattia. Tämä vinkiksi jatkoon: nuorten vertaiskeskusteluryhmälle ilmasto- ja ympäristöteemalla (alueellisten hankkeiden kunta- ja maakuntarajat ylittävästi) olisi varmasti tarvetta.
Verkostoissa ja yhdessä tekemisessä on voimaa. Mikkelin kokoisessa kaupungissa voimavarojen yhdistäminen on usein elinehto toiminnalle. Hanke oli mukana monissa yhteistyöverkostoissa, joko lyhytaikaisesti tiettyä tapahtumaa varten luotuna tai pysyväksi tarkoitetuissa. Mm. eri toimijoista (nuorisotyö, tuomiokirkkosrk:n hanke ja srk:n nuorisotyö, nuorten työpajat, kulttuuripaja Kajo) muodostuva nuorten luontotoimintaverkosto osoittautui hyödylliseksi niin ulkoiluvälineiden ja työpanoksen jakamisessa kuin nuorten tavoittamisessa ja tiedottamisessakin. Samantyyppistä toimintaa tahoillaan järjestävät organisaatiot saavat melko pienellä tiedon vaihtamisen vaivalla vältettyä päällekkäisyyksiä ja jaettua resursseja. Oma etunsa on myös eritaustaisten nuorten kohtauttamisella.
Kansainvälisyys ympäristötyön voimavarana
Mikkelissä lyhyemmän tai pidemmän aikaa asuvat vaihto-opiskelijat ja kansainväliset nuoret osallistuivat aktiivisesti järjestettyyn toimintaan ja olivat myös mukana ideoimassa ja järjestämässä tapahtumia (vegaaniruokaklubi, kansainväliset illat nuorisotaloilla).
Kansainvälisille nuorille aikuisille Suomen luonto, nuorisotyö sekä ylipäänsä yhteiskunnan toiminta oli uutta ja he olivat innostuneita vertaamaan esim. kotimaansa kierrätystä tai jätehuoltoa Suomen vastaaviin. Kotimaahansa palaavat opiskelijat vievät toivottavasti mukanaan hyviä käytänteitä siellä edistettäväksi sekä positiivista Suomikuvaa jaettavaksi. Suomeen ja Mikkeliin pysyvämmin kiinnittyneet nuoret aikuiset tutustuivat mahdolliseen uuteen asuinmaahansa ja suomalaisiin samanikäisiin.
Hankkeessa pyrittiin tarjoamaan mikkeliläisille nuorille mahdollisuus olla osana kansainvälistä verkostoa, Erasmus+-hankekumppanuus mahdollisti nuorten ryhmän osallistumisen YEEC- ympäristökasvatuskonferenssiin Prahassa, Tsekissä. Hankkeen työntekijä oli lisäksi ohjaajana virtuaalisessa nuorisovaihdossa ja osallistui Erasmus+-koulutuksiin. Hankkeen toimintaa kävi seuraamassa tsekkiläinen ympäristökasvattaja työnvarjostajana, myös Erasmus+ -rahoituksen turvin. Ilmastonuorisotyö on uusi asia Suomen lisäksi muissa maissa kontaktien luonti sekä ideoiden ja käytäntöjen vaihto eri maissa nuorten kanssa työskentelevien kanssa avasi uusia yhteistyön mahdollisuuksia jatkossa.
Tästä eteenpäin
Ilmastonuorisotyöhankkeen aikana laaditut ohjeistukset, työmuodot, materiaalit, keskustelut ja ideat jäävät elämään ja muotoutuvat nuorisotyön arkeen hankkeen päättymisen jälkeen. Syyskuun alusta alkaen Po1nt-portaalista löytyy Mikkelin kohdalla materiaalipankki, joka toivottavasti auttaa vastaamaan nuorten kysymyksiin, löytämään yhteistyökumppaneita tai järjestämään toimintaa. Osaamiskeskus Kanuunan Discord-kanavalla keskustellaan kestävän nuorisotyön ajankohtaisista teemoista syksyn mittaan sekä Itä-Suomen ilmastonuorisotyön verkosto operoi nuorisokeskus Metsäkartanon johdolla. Tervetuloa mukaan ja tutustumaan!
Ilmasto- ja ympäristötyö nuoria varten jatkuu siis eri muodoissa Mikkelissä ja muualla.
Ulla Pötsönen
