LUJA-hanke oli neljän kunnan yhteishanke
LUJA-hanke oli neljän kunnan (Rauma, Uusikaupunki, Laitila ja Eurajoki) yhteishanke, johon saatiin avin avustus ajalle 1.3.2021-31.12.2022. LUJA-toiminnan keskiössä oli erityisesti monikielisten lasten lukemisen ilon herättäminen ja kirjaston käyttöön ohjaaminen sekä kirjaston ja koulujen yhteistyön lisääminen. Hankkeen toiminnan aihealueita olivat mm. lukemisen tekniikat, erilaisiin ja eritasoisiin teksteihin tutustuminen, lukustrategiat ja lukemisen eri osa-alueiden kehittäminen, omaehtoiseen lukemiseen kannustaminen, yhteisöllinen lukeminen ja eläytyvät lukuhetket sekä tiedonhankinta ja kirjastonkäyttö. Toiminta suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä kirjastojen sekä perusopetuksen kesken. Hanketoiminnan suunnittelun tukena käytettiin kuukausittain sekä hankeopettajille ja -kirjastolaisille suunnattua lyhyttä kyselyä (ns. minuuttikysely).
Hanketoimijoiden kehittämistoimintaa ja yhteistyötä tuettiin suunnitelmallisesti
Hanketoimintaan sitoutumista tuettiin muodostamalla heti hankkeen alussa ohjausryhmä, jossa oli edustajia kaikista hankekirjastoista, hankekoordinaattori sekä asiantuntijat. Ohjausryhmä kokoontui vähintään kerran kuukaudessa. Lisäksi hankkeeseen ilmoittautuneilla yhteistyöopettajilla ja ohjausryhmän jäsenillä oli säännöllisiä tapaamisia, joiden tavoitteena oli jakaa interventiosuunnitelmia sekä kouluttaa osallistujia heidän tarpeidensa suuntaisesti. Hankkeen alussa koulutukset olivat hankeasiantuntijoiden koulutuksia ja loppupuolella käytettiin ulkopuolisia kouluttajia. Osa koulutuksista oli verkossa, osa lähiopetuksena. Yhteisten tapaamisten tavoitteena oli koulutusten ja suunnittelun lisäksi vaikuttaa LUJA-yhteisön kehittymiseen myönteisesti. Hankkeeseen osallistui jokaiselta paikkakunnalta kehittäjäopettajina 3-4 opettajaa, mutta koulutuksia tarjottiin hanketoimintaa laajemmalla osallistujakunnalle. Hanketoimintaa tehtiin näkyväksi kirjastoihin ja ryhmien tiloihin sijoitetuin julistein ja kirjanmerkein. Hankkeeseen hankittiin myös rintanappikone tätä tarkoitusta varten.
Kieli- ja kirjallisuuskasvatuksessa on kirjastojen ja koulujen välisellä yhteistyöllä suuri merkitys. LUJA-hankkeessa yhteistyötä pystyttiin kehittämään pitkäjänteisellä interventiotoiminnalla. Hankkeen aikana jokainen kirjasto toteutti vähintään kolme interventiokierrosta: ensimmäinen interventio yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa, toinen interventio yhdessä hankeopettajan kanssa ja kolmas interventio itsenäisesti suunnitellen. Hankkeessa kehitetty kolmiportainen interventiomalli näytti soveltuvan hyvin kirjastojen ja koulujen välisen yhteistyön kehittämiseen. LUJA-hankkeen seurauksena kuntiin muodostui kontakteja kirjastojen ja koulujen välille. Syksyllä 2022 kirjastot toteuttivat omaehtoisesti yhteistyötä koulujen ja ryhmien kanssa. Alettiin toteuttaa yksilöllistä lukitukea ja erityyppistä tukea ryhmien lukemiseen (esim. tuetut ja vapaamuotoiset kirjastovierailut). Hankeopettajien ja kirjaston toimintamallit säteilivät myös muun koulun toimintaan eli opettajaverkosto koulussa alkoi laajeta. Koulut verkostoituivat myös keskenään lukijayhteisöiksi esim. Eurajoella.
LUJA-hankkeessa kehitettiin uusia toimintatapoja ja terävöitettiin vanhoja
Vaikka korona-aika haittasi ja hidasti hankkeen toteuttamista, luotiin hankkeessa kuusi erilaista menetelmää kirjastojen ja koulujen käyttöön:
- Lukijuutta ja kirjaston käyttöä tukevat toiminnalliset kirjailijavierailut
- Kamishibai-teatteri
- Hiljaiset kirjat
- Lukuteatteri
- Iltasatukirjahyllyjen ja perhelukemisohjelmien monet muodot
- Lukukoiratoiminta.
Useissa kirjastoissa asiantuntijoiden ohjaama kehittämistoiminta keskittyi tiettyjen menetelmien pedagogiseen kehittelyyn. Menetelmistä kamishibai-teatteri ja hiljaiset kirjat otettiin käyttöön kaikissa kirjastoissa. Lukuteatteri-menetelmä jäi pysyväksi käytänteeksi ainakin Uudenkaupungin kirjastoon.
Aikaisemmin vähällä käytöllä olleista menetelmistä voi esimerkkinä mainita lukukoiratoiminnan, joka hankkeen aikana vakiintui kahteen kuntaan sekä iltasatukirjahylly-toiminnan, joka otettiin nyt suunnitelmallisemmin käyttöön Eurajoen kirjastoissa. Yhteisen kehittelyn kautta syntyi esimerkiksi kirjalaatikko-toimintamalli, LUJA-laatikko, jossa kirjasto toimitti koululuokkaan 50 uutuuskirjan valikoiman lukutunneilla käytettäväksi. Hankkeen alussa monille opettajille olivat sekä monikielisen kirjaston että Celia-kirjaston toiminnot tuntemattomia. Hankkeessa järjestettiin koulutus molemmista. Erityisesti monikieliset perheet käyttivät paljon monikielistä kirjastoa ja kouluihin toimitettiin monikielistä kirjallisuutta esimerkiksi osana iltasatukirjahyllytoimintaa.
Yhteensä LUJA-hankkeen aikana toteutettiin 70 tapahtumaa, joihin osallistui 2 500 lasta. Lisäksi toteutettiin seitsemän koulutustapahtumaa, joihin osallistui 66 kirjastojen ja koulujen työntekijää.
Suvi Sario, hankekoordinaattori, Rauma
Karri Hara, kirjastopalveluiden johtaja, Rauma
Merja Kauppinen, dosentti, yliopistonlehtori, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Juli-Anna Aerila, dosentti, yliopistonlehtori, Rauman opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto
