Eepos on 22 kunnan kirjastokimppa, jonka toiminta alkoi vuoden 2017 alussa. Yhteistyössä ovat mukana kaikkien Etelä-Pohjanmaan kuntien lisäksi Isokyrö, Kaskinen ja Laihia Pohjanmaalta sekä Perho ja Veteli Keski-Pohjanmaalta. Kirjastoilla on yhteinen tietokanta, yhteiset asiakkaat, verkkokirjasto, e-aineistot, kokoelmapolitiikka sekä kirjastojen väliset aineistokuljetukset. Yhteisiä kehittämishankkeita oli ollut useita jo aiemmin.
Jo ensimmäisen toimintavuoden aikana monet Eepos-yhteistyön edut tulivat selviksi. Hyvää kehitystä haluttiin edistää yhteisen strategian avulla. Toisaalta haluttiin ehkäistä digitaalisen syrjäytymistä kehittämällä kirjastojen digitukea ja henkilökunnan digiosaamista. Kirjastojen monipuoliset palvelut haluttiin tuoda paremmin esiin. Vieläkin parempi Eepos –hanke aloitettiin syksyllä 2018 ja saatiin päätökseen vuoden 2020 lopussa.
Tunnettu, tehokas ja innostava lukutaitojen edistäjä
Strategiatyöskentely aloitettiin yhteisellä Eepos-päivällä, joka pidettiin Lapualla syksyllä 2018. Päivi Jokitalon fasilitoiman päivän teemana oli ”Minne menet Eepos?”. Kirjastojen henkilökunta oli perusasioiden äärellä: Miksi oma kirjastoni on olemassa? Mikä on Eepoksen yhteinen tehtävä? Millainen kirjastokimppa haluamme olla? Millaisena haluamme asiakkaiden meidät näkevän? Millä konkreettisilla keinoilla näitä asioita edistämme?
Yhteinen työskentely innoitti ajatukset lentoon ja kokoon saatiin runsas aineisto, jonka pohjalta strategia koottiin. Eepoksen visioksi asetettiin olla vuonna 2022 tunnettu, tehokas ja innostava lukutaitojen edistäjä. Tavoitteenamme on kaikenikäisten osallisuuden ja tasa-arvon lisääminen, kirjastojen näkyvyyden lisääminen sekä tehokkaampi osaamisen jakaminen ja työnjako kirjastojen välillä.
Jotta strategia juurtuisi jokaisen kirjaston käytäntöön, kokoonnuttiin toiseen yhteiseen kehittämispäivään maaliskuussa 2020 Ilmajoelle. Teemana oli tällä kertaa ”Strategiasta käytäntöön”. Päivi Jokitalo oli jälleen virittämässä eeposlaisten ajatuksia: Mitkä asiat jokaisen omassa työssä edistävät yhteisten tavoitteiden saavuttamista? Millaisia palvelulupauksia annamme? Miten osallistamme asukkaat kehittämiseen? Yhdessä pureuduttiin myös markkinoinnin ja viestinnän kysymyksiin.
Eepos-päivien työskentelyn ja Eepos-strategian vaikutuksia selvitettiin henkilökuntakyselyllä. Eepos-päivillä oli 68,4 % vastaajista kokenut mahdollisuutensa yhteiseen kehittämiseen melko tai erittäin hyväksi. Eepos-kirjastojen yhteistä strategiaa piti 83,7 % melko tai erittäin tärkeänä toiminnan kannalta. Tulosten perusteella Eepos-strategian tavoitteet toteutuvat kirjastojen arjessa melko hyvin, mutta kehitystyö kaikilla alueilla on vielä kesken. Kirjastojen näkyvyyden lisääminen sekä tehokkaampi osaamisen jakaminen ja työnjako kirjastojen välillä nousivat kyselyn perusteella eniten esille. Työryhmä ryhtyi tuumasta toimeen Eepos-kirjastojen näkyvyyden parantamiseksi. Markkinointivideot eri ikäryhmille valmistuivat syksyllä 2020. Videot löytyvät Eepoksen omalta Youtube-kanavalta https://www.youtube.com/channel/UCpKt2p9L6qAQi-z7Lg6LpJA.
Vieläkin parempia digitaitoja
Joukostamme löytyy merkittävässä määrin ihmisiä, joille digitaalisten palvelujen käyttö ei ole luontevaa. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa asuisi jopa miljoona ihmistä, joilla ei ole tarvittavia valmiuksia hoitaa asioitaan verkossa. Suurin osa heistä on ikäihmisiä, mutta tuen tarvitsijoita on kaikissa ikäryhmissä. Erot digitaidoissa lisäävät ihmisten eriarvoisuutta. Yhdenvertaisuuden takaamiseksi on lähdetty kehittämään keinoja tarpeeksi kattavan digituen järjestämiseksi.
Hankkeen tavoitteena oli Eepos-kirjastojen digiopastusten kehittäminen ja yhtenäistäminen. Näihin tavoitteisiin pyrittiin kirjastohenkilökunnan koulutuksilla sekä verkostoitumisen ja kumppanuuksien luomisella. Lisäksi hankkeen aikana järjestettiin avoimia digiopastuksia eri kirjastoissa. Tilaisuuksien tavoitteena oli kohdentaa digituen tarvetta ja toteutusmuotoa.
Syksyllä 2018 selvitettiin kyselyllä kirjastohenkilökunnan digiosaamisen tasoa ja koulutustarvetta. Tulosten pohjalta suunniteltiin koulutuskokonaisuus, joka toteutettiin keväällä 2020. Koulutuksen pääpaino oli ohjaamisosaamisessa, asiakkaiden kohtaamisessa ja selkeässä viestinnässä. Koulutus oli yhdistelmä tieto- ja viestintätekniikkaa sekä pedagogisia taitoja ja -menetelmiä.
Toisissa Eepos-kirjastoissa digiopastuksen tarjoamisessa oltiin vielä lähtötekijöissä. Toisissa kirjastoissa digiopastusta oli käynnistetty esimerkiksi aiempien hankkeiden avulla. Joissain kirjastoissa kokemuksia digiopastuksen tarjoamisesta on kertynyt jo useamman vuoden ajalta. Hankkeen tavoitteena oli koota digiopastusta tekevät kirjastojen työntekijät yhteen kokemusten ja tiedon jakamiseksi. Digiopastajien verkostoon ilmoittautui 24 kirjastotyöntekijää 10 eri kirjastosta. Verkosto kokoontui yhteisiin tapaamisiin ja piti yhteyttä Slack-kanavalla.
Digiopastuksissa lähdettiin liikkeelle verkkopankkitunnuksista, koska ne helpottavat arjen raha-asioiden hoitoa sekä avaavat pääsyn moniin sähköisiin kanaviin. Kirjaston digiopastaja oli tilaisuuksissa avustamassa oman laitteen käytössä ja pankkiasiointiin tukea antoivat pankkien työntekijät.
Yleiset kirjastot vastaavat paikallisesti Celia-kirjaston asiakkaiden rekisteröinneistä sekä opastuksista. Opastuksessa on huomioitava lukemisesteisiin liittyvät vammat tai sairaudet. Selkokielen käyttäminen opastuksissa on ensiarvoisen tärkeää. Hankkeen aikana Celia-palveluita esiteltiin avoimissa opastustilaisuuksissa eri kirjastoissa. Henkilökuntaa koulutettiin niiden käyttöön. Opastuksista esiteltiin myös Eepoksen e-kirjapalveluita. Vastaanotto oli innostunutta ja palvelujen esittelyä esimerkiksi ikäihmisten toimintaan keskittyville yhdistyksille toivottiin lisää.
Onnistumisen kannalta olennaiseksi osoittautui yhteistyö järjestöjen kanssa. Suuri apu olivat järjestöistä löytyneet aktiivit, jotka kokosivat väkeä opastuksiin. Tutulta tullut kehotus osallistumisesta oli selkeästi toimivampi kuin lehti-ilmoitus tai muu mainonta. Entistä enemmän kaivattaisiin myös kirjaston digiopastajien jalkautumista järjestöjen tiloihin. Tärkeää kirjastoille on myös verkostoituminen muiden digituen tarjoajien kanssa. Asiakkaiden kokemuksia kirjastojen digipalveluista kartoitettiin kyselyllä joulukuussa 2020. Vastauksia saatiin 518. Onnistumisen kriteereistä toteutuivat ainakin digiaineistoja koskevan tietämyksen lisääntyminen sekä se, että asiakkaat saavat hyvää henkilökohtaista palvelua digiasioissa. Palvelun tarpeellisuutta osoittaa, että lähes kolme neljäsosaa vastanneista pitää tärkeänä, että kirjastosta saa apua digipalveluihin.
Kirsti Länsikallio, kirjastotoimenjohtaja
Seinäjoen kaupunginkirjasto
