Helsingin kaupunginkirjaston Opi musiikin tuntijaksi, taitajaksi, kokijaksi! -yhteishankkeessa kirjaston kumppaneina olivat Helsingin kaupunginorkesteri, Käpylän musiikkiopiston kansanmusiikkilinja (KAMU), Maailman musiikin keskus/Global Music Centre ja Musiikkiarkisto. Hankkeeseen osallistuvat kirjastoyksiköt olivat Itäkeskuksen, Kallion, Pasilan ja Töölön kirjastojen musiikkiosastot. Oppimishanke oli 1.4.2019. – 31.12.2020.
Musiikkihanke osoittautui toiminnalliseksi kirjastopalveluja uudistavaksi pedagogiseksi prosessiksi, joka onnistui myös kehittämään digitaalisia yleisösuhteita. Kaupunkilaiset pääsivät tutustumaan eri musiikkisisältöihin sekä kokeilemaan ohjatusti, miltä musiikin itse tekeminen tuntuu kirjastomiljöössä maksuttomasti. Elävien kohtaamisten tapahtumia järjestettiin useita: koulutustilaisuuksia oli 8 kertaa, niihin osallistui 147 henkilöä; yleisötapahtumia oli 70, niihin osallistui 1 040 henkilöä. Virtuaalisten kohtaamisten määrä oli lähes 15 500.
Idea lähti liikkeelle yksittäiseltä työntekijältä. Aiempi kokemus oli osoittanut, että kirjastot ovat mainioita kynnyksettömiä paikkoja kohtaamiseen, oppimiseen, oivaltamiseen ja inspiroitumiseen, eivätkä kaikki ihmiset suinkaan opi lukemalla. Lisäksi (musiikki)kirjastotyössä on valmiina runsas kattaus sisäänrakennettua pedagogiikkaa. Hankeajattelun lähtökohtana oli sekin tosiasia, että fyysisen musiikkiaineiston ostaminen ja sen lainaaminen kirjastoista on huomattavasti vähentynyt musiikkipalvelujen siirryttyä suurelta osin verkkoon, mutta musiikin harrastaminen ei suinkaan katoa mihinkään. Musiikin tarjonta kuluttajille oli pysyvästi monipuolistunut ja tuonut uusia mahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia haluttiin tuoda tutuksi niin asiakkaille kuin kirjastojen työntekijöillekin.
Pasilan kirjastossa oli ollut tapana tehdä monikanavaisia musiikkiohjelmia, konsertteja ja -näyttelyitä yhteistyössä muiden musiikkitoimijoiden kanssa. Eri teemojen mukaisesti esiteltiin aina myös kirjaston monipuolista musiikkikokoelmaa. Yleisötyö oli vilkasta ja vakiintunutta. Tämän kaltaista musiikkikirjastotoimintaa haluttiin kehittää edelleen. Lisäksi palvelujen piiriin ja mukaan osallistumaan toivottiin ihmisiä, jotka eivät vielä olleet käyttäneet kirjaston musiikki- ja kulttuuripalveluja. Valtionavustus mahdollisti tarkemmat suunnitelmat ja toiminnan.
Uudentyyppistä toimintaa
Musiikkihankkeeseen palkattiin kaksi osa-aikaista työntekijää: vetäjäksi pitkänlinjan musiikkikirjastotyön ammattilainen ja kirjastomaailman ulkopuolelta musiikkipedagogi. Suurin osa yleisötapahtumista oli tarkoitus pitää aikavälillä lokakuu 2019 – toukokuu 2020. Kaavailtiin, että syksyllä 2020 järjestettäisiin ainoastaan Opi kuuntelemaan klassista! –yleisöluentosarja.
Toimintaa suunniteltiin reflektoiden. Kohdennettuja tapahtumia mietittiin aina tarkoituksenmukaisesti juuri asiaan sopivalla porukalla, parhaimmillaan työn tekemisen tyyli oli ameebamaista. Hankkeen projekti- ja ohjausryhmä toki kokoontuivat tarpeen tullen, mutta joskus törmättiin suuren kaupunkiorganisaation koneiston hitauteen ja perinteisyyteen.
Hankkeen tuottamaa tarjontaa kaupunkilaisille, agendaa, olivat Kuuntelupiirit, ”Aktiiviseen kuunteluun keskittyvissä kuuntelupiireissä tutustut musiikin eri lajeihin ja ilmiöihin”. Hankekumppanusten laajoista asiantuntijaverkostoista – joskus jopa sattuman kautta – löydettiin teemoihin parhaiten sopivat vetäjät. Pönöttämättä he johdattelivat piirien osallistujia yhteiseen rupatteluun musiikkinäytteiden avulla. Agendaa oli myös Musapajat, ”Toiminnallisissa musapajoissa pääset tekemään musiikkia itse”. Musiikista opittiin yhtäältä oman kappaleen tekemisen eri vaiheiden kautta ja toisaalta kansainvälisiin rytmeihin perehtyen. Henkilökunnan kouluttautuminen kuului myös perustarjontaan. Musiikkikirjastoammattilaiset ja muutkin kiinnostuneet työntekijät saivat muutaman vuoden tauon jälkeen tilaisuuden kouluttautua, kun heille tarjottiin Musiikkikirjastotyön pajasarja. Pyrkimyksenä oli työntekijöiden digitaalisten musiikkisisältöjen ja -ohjelmien parempi tunteminen, pedagogisten taitojen kohentuminen ja keskinäinen tiiviimpi verkostoituminen.
Musiikkihankkeessa tehtiin noiden kolmen toimintamuodon lisäksi muuta. Erinomaisena esimerkkinä on Musatreffit, jotkakäynnistyivät lähestulkoon hankkeen alkuvaiheessa. ”Voit tulla keskustelemaan musiikkipedagogin kanssa mistä vain musiikkiin liittyvästä aiheesta ja saamaan vinkkejä musiikin harrastamiseen.” Muutakin ekstraa tehtiin. Hanketyöntekijät laativat kuuntelupiirien aihepiireihin liittyviä Musavisoja, polkaisivat pystyyn PopUp-tempauksia, joissa kulttuurilaitosten auloissa, asukastalolla ja kirjastossa kerrottiin hankkeen sisällöistä ja jaettiin materiaalia. Lisäksi pidettiin räplyriikkakilpailu sekä tarjottiin asiakkaille muutamia tilaisuuksia osallistua biisintekoon lennosta. Myös valtakunnallinen Mediataitoviikko 2020innosti projektin työntekijät esittelemään musiikin verkkopalveluja kirjastokävijöille.
Yllättäen kaikki muuttui. Maaliskuussa 2020 iski ensimmäinen korona-aalto. Kuten monet muutkin, siirtyi musiikkihanke pelkästään verkkoon loppukesään saakka; osa kevään ohjelmasta peruuntui tai siirtyi. Syksyä varten laadittiin ”Plan B”, ideoitiin lisää aivan uuttakin yleisöohjelmaa ja sovittiin, että tapahtumat laajenevat Pasilan lisäksi kolmeen muuhunkin kirjastoon.
Alun perin jatkumoksi suunniteltu tarjonta toteutui kuitenkin hyvin osittain uusiksi menneiden aikataulujen mukaisesti kahdessa jaksossa. Pandemian takia keskeytyneet yleisötapahtumat ja henkilökunnan kouluttautuminen jatkuivat jälleen alkusyksystä 2020 marraskuun puoliväliin saakka, mutta harmillisesti joulukuuksi 2020 aiotut livetapahtumat ja suuri näyttely jouduttiin toistamiseen perumaan pahentuneen koronatilanteen takia. Tuli etäkokoontumisten aika. Marraskuussa pidettiin avoimena webinaarina alun perin toukokuulta siirtynyt hankkeen loppuseminaari, joka oli samalla pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoille suunnattua koulutusta. Joulukuussa viimeinen musiikkikirjastotyön ammattilaisten paja oli etänä verkossa.
Kehittelyä
Projektin myötä syntyi ja kehittyi palvelumuotoilua, uusia konsepteja, tuotteita ja runsaasti verkkosisältöä. Palvelumuotoilua ovat räätälöidyt kumppanuudet ja ihmislähtöinen yhteissuunnittelu. Konsepteja, joita voitaisiin käyttää muuallakin, ovat aiemmin kuvatut Kuuntelupiirit ja Musatreffit samoin kuin pajoissa ja treffeillä kehitelty pedagoginen menetelmä Opi musiikista biisinteon kautta. Myös Elävä jukeboksi sekä Kirjastokööri ovat omia konsepteja.
The Beatles-aiheinen elävä jukeboksi lanseerattiin Pasilassa joulukuussa 2019 kuuntelupiirinä. Se monistui suosiota saatuaan sarjaksi neljään eri kirjastoon syksyllä 2020. Jukeboksissa yhdistyy kuuntelupiirien rento tunnelma, yhteisöllinen aktiivinen kuuntelu – jossa osallistujat valitsevat omia toivekappaleitaan listalta ja kertovat niistä – musavinkkaus, kirjastoaineiston esittely ja esiintyminen.
Kirjastokööri jäi toteutumatta, mutta sen ideaa ehdittiin esitellä verkossa etukäteen kahdessa yhteydessä. Laulusarja oli tarkoitus pitää syyskuussa 2020. Sen ajankohta siirtyi, koska koronan takia nimenomaan yhdessä laulamista ei suositella. Kyse on Community Singing -metodin tyylisestä yhteisöllisestä laulamisesta kirjastomiljöössä. Laulupajat ovat avoimia kaikille kiinnostuneelle: aikaisempaa kuorossa laulamista tai nuotinlukutaitoa ei edellytetä. Kirjastoköörissä lauletaan vetäjän johdolla kaikulauluja korvakuulolta moniäänisesti. Näin kukin voi keskityttyä omalla äänellään yhdessä laulamisen iloon.
Musiikkihanke oli koko olemassaolonsa aikana kekseliäs myös verkossa. Samanaikainen monikanavainen viestintä ja tapahtumien tuottaminen onnistui. Musiikkihankkeella oli infosivusto pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen musiikkiosiossa. (helmet.fi/opimusiikista).
Printtimateriaalin ohella verkkokirjoittelu on ollut todella vilkasta. Tehtiin useita juttuja Helmetiin ja muun muassa Suomen kirjastoseura julkaisi blogiartikkelin musiikkihankkeesta (Opi musiikin tuntijaksi, taitajaksi, kokijaksi!). Sisältöä tehtiin ja linkitettiin Teoston lisensoimille alustoille YouTube, Facebook ja Instagram.
Hankkeessa syntynyt oppimateriaali, esittelystriimit sekä webinaarin koosteen tallenne (Kirjastokaistalla) (Opimmeko uutta?) julkaistiin ulkopuolisilla verkkoalustoilla. Tällöin nämä huolehtivat laillisuuskysymyksistä ja saavutettavuudesta. Omana somesovelluksena ja keskustelufoorumina käytettiin avointa Opi musiikista-Facebook-ryhmää (Opi!Facebook). Hankkeella oli myös IG-tili (Opi!Instagram). Materiaalit tavoittivat tuhatmäärin seuraajia.
Musiikkihankkeen verkkotuotteita ovat kaikille avoimet musiikkipedagogin tekemät julkaisut Opi musiikista biisinteon kautta -oppimateriaali (Opi musiikkia biisinteon kautta) sekä Minimusatunnit (Minimusatunnit). Laajaa Musiikkikirjastot.fi:n blogisivustolla nykyisin olevaa oppimateriaalia edelsivät musiikin teoriaan keskittyneet hauskat ja helppotajuiset Joulukalenterin luukut, Minimusatunnit sekä Kirjastoköörin lanseeraus, Virtuaalikuoro. Tilattavilla Minimusatunneilla voi YouTube-kanavan videoiden välityksellä opetella älylaitteella käyttämään helppoa ilmaista musiikinteko-ohjelmaa, BandLabia.
Opi musiikista -sosiaalisen median kanavilla ja lukuisissa kasvokkaisissa keskusteluissa kirkastui vastaus alun perin epäselvältä tuntuvaan kysymykseen ”Mitä on pedagogiikka musiikkikirjastossa”. Lisäksi useiden käsittelyvaiheiden jälkeen onnistuttiin laatimaan Musiikkikirjastotyön palvelulupaus, jossa huomioidaan työntekijöiden osaamisen sekä ympäristön ja musiikin kuluttajakäyttäytymisen muutos.
Hanketyöntekijät tekivät kattavan Musiikkikirjastopalvelut-kyselyn, johon saatiin vastaukset jokaiselta 37 Helsingin kaupunginkirjaston yksiköltä. Kartoitus toimi osittain pohjana uuden Musiikkikirjastopalvelujen strategia 2020 -mallin suunnittelussa, jota teki erillinen työryhmä. Esitys strategiasta hyväksyttiin kaupunginkirjaston johtoryhmässä marraskuussa 2020. Musiikkiaineistoja ja -palveluja tullaan jatkossa tarjoamaan keskitetymmin aluekirjastoissa.
Miltei kaikista yleisötilaisuuksista kerättiin palautetta. Tulokset osoittavat, että toimintaan on tullut mukaan uusia osallistujia. Pääsääntöisesti ihmiset ovat tykänneet ja viihtyneet. Rentoa toimintatapaa kehuttiin. Iso plussa tuli siitä, ettei sitoutumista tai ennakkoilmoittautumista mihinkään tapahtumaan tai sarjaan edellytetty eikä nimilistoja kerätty. Anonymiteetti turvattiin sitä haluaville. Toimivana järjestelynä pidettiin sitä, kun melkein kaikki ohjelma oli avoimissa tiloissa, on mukaan voinut halutessaan sujahtaa muun kirjastokäynnin yhteydessä. Musiikkikirjastotyön pajojen koulutuspalautteissa osallistujat kehuivat etenkin musiikkipedagogin taitavaa ja lämminhenkistä otetta. Palautemateriaalia voi tarvittaessa jatkojalostaa.
Etenkin suullisen palautteen perusteella voidaan sanoa, että musiikkihankkeen tapahtumissa käyminen on hyvinkin saattanut lisätä ihmisen ”täsmäyhteisöllisyyttä” ja aktivoitumista. Tekijöiden ja kokijoiden osallisuus ja voimaantuminen vahvistui silminnähden. Tätä olisi ollut vielä hyvä ehtiä tutkia laadullisin menetelmin.
Prosessi jatkuu
Kumppanuuteen ja kumppanienväliseen yhteistyöhön perustuvaa toimintatapaa jatketaan Helsingin kaupunginkirjaston musiikkipalvelujen tuottamisessa. Kaikki musiikkihankkeen neljä yhteistyökumppania ovat luvanneet edelleenkin olla mukana. Yleisemmin musiikkihankkeessa alulle saatettuja uusia musiikki- ja mediapalveluja ja yleisötyöpajoja on tarkoitus vetää osittain enemmän myös oppilaitosyhteistyönä.
On sovittu, että Kirjastoköörit ja joulukuulta 2020 perutut tapahtumat pidetään terveysturvallisina ajankohtina. Kuuntelupiirit tulevat jäämään ohjelmistoon pysyvästi.
Helsingin kaupunginkirjaston kahden samanaikaisesti päättyneen projektin, eli Pelaamalla monilukutaitoon -hankkeen ja ”oman” musiikkihankkeemme yhteisesti ideoiman virtuaalikävelykierroksen suunnittelu jatkuu. Pohjana on kierros Pasilan kirjaston Musiikki & media -alueella, Seppo.io -oppimispelin alustalla toteutettuna.
Musaverkosto jatkaa Opi musiikin tuntijaksi, taitajaksi, kokijaksi! -hankkeessa tehtyä työtä uuden palvelustrategian, aluemallin ja palvelulupauksen mukaisesti. Työntekijöiden alun perin melko löyhä verkosto organisoitui alkuvuonna 2021. Verkostolle on valittu musiikkipalvelujen koordinaattori ja esimiestasoinen mentori. Musaverkosto on jo suunnitellut aineistonäyttelyjä, striimejä ja radio-ohjelmia.
Brändinä tunnettua Opi musiikista -kokonaisuutta sosiaalisessa mediassa ei hankkeen päätyttyä ole lakkautettu, vaan Musaverkostosta kolme ihmistä ylläpitää FB-ryhmää ja vinkkaa sivustoille musiikkisisällöistä. Nyt myös hankekumppanukset aikovat postata ryhmään omaa musiikillisen erityisalansa avointa verkkomateriaalia (Free Access). Ryhmässä on muitakin vakiovinkkaajia.
Musiikkipedagogin rekrytointi Helsingin kaupunginkirjastoon on oppimishankkeen myötä vahvistunut tavoite. Kirjaston musiikkipalveluissa on katse kääntynyt aineistolähtöisyydestä toiminnallisuuteen, kokoelmista pedagogiikkaan päin!
Arja Niemimaa, hankkeen vetäjä, Helsingin kaupunginkirjasto
Jukka Halttunen jukka.halttunen@hel.fi, Helsingin kaupunginkirjaston Musaverkosto
