LULU-hanke oli neljän kunnan yhteishanke
LULU (Lukumaan Lumo)-hanke oli neljän kunnan (Rauma, Nokia, Kemijärvi ja Eurajoki) yhteishanke, johon saatiin AVIn avustus ajalle 1.8.2023-31.12.2024. LULU-hankkeen tavoitteena oli edistää kirjaston eri palveluiden tunnettuutta ja käyttöä sekä lisätä varhaiskasvatusikäisten lasten kiinnostusta kirjallisuuteen ja lukemiseen.
Yhteistyöllä kehitettiin kirjaston työntekijöiden asiantuntijuutta varhaiskasvatusikäisten lukemisen pedagogiikasta ja lisättiin varhaiskasvatuksen henkilöstön ja perheiden tietoisuutta kirjastoyhteistyön mahdollisuuksista. Turun yliopisto yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa oli hankkeessa mukana suunnittelemassa, tutkimassa ja toteuttamassa hankkeen toimintaa.
Hankkeen koordinaattoriksi valittiin varhaiskasvatuksen opettaja Heidi Kähärä Raumalta. Yhteydet muihin hankekuntiin hoituivat etäyhteydellä. Kirjastoilla ei ole suoraa viestintäkanavaa varhaiskasvatusikäisiin perheisiin, ja tästä syystä yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa on keskeistä. Kirjaston tiloissa työskentelevä varhaiskasvatuksen ammattilainen hyötyy kirjaston ammattilaisista ja toisin päin: sekä varhaiskasvatuksen että kirjaston lukutaitotyön teemat ja osaaminen saatiin yhdistettyä monenlaisen toiminnan ja tapahtumajärjestämisen mahdollistamiseksi.
Lisäksi Turun yliopiston Rauman kampuksen opiskelijat saivat osallistua kehittämistoimintaan osana vapaavalintaisia opintojaan. Opiskelijat tuottivat materiaalia sekä suunnittelivat ja ohjasivat työpajoja LULU-tapahtumissa.
Hanke pohjautui varhaiskasvatussuunnitelmaan
Koordinaattori jakoi hankevuoden varhaiskasvatussuunnitelmassa esiintyviin oppimisen alueisiin, joita on yhteensä viisi kappaletta. Jokaista oppimisen aluetta varten ostettiin hankekunnille pieni materiaalipaketti, jonka avulla oppimisen aluetta pystyi toteuttamaan kirjastoissa. Pedagogiikkaan ja oppimisen alueen taustaan tutustuttiin koordinaattorin johdolla jokaisen teeman alussa yhdessä. Hankekunnille mietittiin lisäksi oman kunnan tarpeisiin, resursseihin ja suunnitelmiin sopiva toteutus, jonka lisäksi koordinaattori tuotti sähköiseen Drive-kansioon lisämateriaalia. Hankekunnat toivoivat toiminnallisia satuhetkiä, pienen budjetin vinkkejä toimintaan, valmiita paketteja ja materiaalia sekä pysyvää yhteistyökonseptia varhaiskasvatuksen ja kirjaston välille.
Hankkeeseen kehitettiin voimaeläimeksi Lulu Lukutoukka, joka muutti asumaan jokaisen hankekunnan kirjastoon. Hänelle rakennettiin oma konkreettinen koti, jota lapset pääsivät ihastelemaan. Kodin tavarat ja sisältö vaihtuivat vuoden aikojen ja vuoden tapahtumien mukaisesti. Kodin läheisyyteen asetettiin myös postilaatikko, jonne lapset saivat tuoda kirjeitä tai piirustuksia Lululle. Lulu Lukutoukka lähetti varhaiskasvatusyksiköihin vuoden aikana kirjeen, kun kirjaston satuseikkailu vaihtui ja kutsui lapset uuteen satuseikkailuun hänen kanssaan. Lulu järjesti myös äänestyksiä, joissa ryhmät ja perheet pääsivät itse vaikuttamaan hankkeen aikana toteutettavaan toimintaan.
Lulu Lukutoukan hahmon kirjastoille huovutti Rauman OKL-opiskelija Miia Kirkkopelto. Hahmo oli koko hankevuoden ajan toukka, kunnes viimeiseksi keväällä hänelle puettiin perhosen siivet, sillä hän oli kehittynyt vuoden aikana upeaksi lukijaperhoseksi, ja sen kunniaksi hankekunnissa järjestettiin perhosjuhlat. Lulun matkasta toukasta perhoseksi tehtiin myös oma kamishibai-tarina, jonka toteutti raumalainen lastenkirjailija Iida Myllymaa. Tarinaan oli upotettu toiminnallistavia kohtia, joissa lapset pääsivät liikkumaan ja leikkimään tarinan mukana.
Jokaisen teema-ajan kirjastoissa oli Lulu Lukutoukan lukuvinkkipöytä, joka oli suunnattu varhaiskasvatuksen henkilökunnalle inspiraatioksi ja tiedoksi, minkälaista kirjallisuutta oli kuhunkin pedagogiseen teemaan tarjolla.
Hankkeen aikana käytetyt menetelmät
Hankkeen aikana kehiteltiin paljon uutta sähköistä ja hankerahoilla ostettua konkreettista materiaalia vastaamaan hankkeen ja hankekuntien omia tavoitteita. Hankkeessa käytettyjä menetelmiä olivat esimerkiksi satuessut, satupolut, valmiit toiminnalliset satuhetket, kamishibai-teatteri, satuihin liitettävät pelit ja muut harjoitukset, kirjavinkkauslistat sekä leikkimaailmaideat.
Hankkeen tutkimus kohdentui kehittämistoimintaan, varhaiskasvatuksen ryhmien lukemisen oppimisympäristöihin ja pedagogiikkaan ja perheiden lukukulttuureihin. Alustavat havainnot osoittivat, että kirjaston aktiivisuus vierailujen, kirjallisuuden tarjoamisen ja toiminnan suhteen kannattaa. Samaten on huomattu, että erilaiset lapsiperheille suunnatut tapahtumat ovat tarpeellisia, sillä ne saavat perheet tutustumaan, viettämään aikaa ja viihtymään kirjastoissa. Näin mielikuvat kirjastoista muuttuvat positiivisemmiksi ja myönteinen tunneside kirjastoihin sekä kirjallisuuteen alkaa muodostua.
LuLu-hankkeen tapahtumiin ja etäkirjailijavierailuihin osallistui pelkästään Raumalla syksyyn 2024 mennessä yli 3500 lasta ja aikuista. Hankekoordinaattorin työsuhde päättyi syksyllä, mutta loppuvuodesta järjestetään vielä kirjastojen työntekijöiden toimesta tapahtumia ja kaikkien kuntien varhaiskasvatusikäisille tarkoitettu kirjailijavierailu. Hankemateriaali tulee kirjastoissa jäämään pidempiaikaiseen käyttöön myös hankkeen jälkeen.
