Muonion kirjastossa on toteutettu lukutaitoyhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa jo vuosia. Tarjottavien palveluiden määrä on kasvanut pikkuhiljaa, mutta työ on ollut vähintäänkin epäjärjestelmällistä. Kirjoittamattomat säännöt muotoutuivat käytännöksi vuosien varrella, ja kokeilujen kautta meille muodostui vuosittain tarjottava palvelupaletti. Rajallinen henkilöstö ja kiire kuitenkin vaikuttivat usein lukutaitoyhteistyön toteuttamiseen, ja usein sorruimme siirtämään sisältöjä – joskus jopa niin, että tietylle ikäluokalle suunnitellut palvelut päädyttiin siirtämään seuraavalle vuodelle.
Lukutaitoyhteistyötä Muonioon -hanke sai alkusysäyksen alueellisen kehittämistehtävän organisoiman kirjastokaverivierailun johdosta. Muonion kaverikirjasto oli Inarin kunnankirjasto, ja he ovat toteuttaneet jo useamman lukutaitohankkeen. Inarin kunnan avustuksella laadittiin hankehakemus, jonka tavoitteena oli jäsentää ja luoda pysyvät rakenteet lukutaitoyhteistyöhön varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä laatia lukijuuskasvatussuunnitelma, jossa määritellään lukutaitoyhteistyön sisällöt. Yksi hankkeen lähtökohdista oli kokeilla Inarin kunnassa kehitettyä pedagogisen satutunnin konseptia. Hankkeen aikana järjestettiin myös yksi vierailu Inarin kuntaan, jossa hankkeessa työskentelevät pääsivät tutustumaan pedagogiseen satutuntiin ja kokeilemaan sitä käytännössä.
Hankkeen aikana kirjastopalveluille rekrytoitiin lukutaitoyhteistyöhön erikoistunut hanketyöntekijä, jonka pääasiallisena tehtävänä oli suunnitella uusi lukijuuskasvatussuunnitelma sekä päivittää varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmat niin, että ne vastasivat lukijuuskasvatussuunnitelman sisältöjä. Kirjaston oma lastenkirjastotyöhön erikoistunut työntekijä siirtyi myös työskentelemään hankkeeseen 20 % työajalla.
Koko prosessi lähti liikkeelle alkukartoituskyselyllä, jossa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen henkilökunnalta kartoitettiin toiveita hankkeen suhteen sekä kokemuksia nykyisestä kirjastoyhteistyöstä. Hankevuoden aikana kokeiltiin erilaisia tapahtumia ja suunniteltiin muun muassa kirjastonkäytönopetuksen opetusmateriaalit kokonaan uusiksi. Kokeiluna järjestettiin muun muassa lukuvälitunteja, pop up -kirjastoja, varhaiskasvatuksen taaperoryhmiin vietäviä satuhetkiä, kirjailijavierailuja, lukupiirejä ja medialukutaitotunteja. Tapahtumien tulosten perusteella päätettiin ne sisällöt, jotka tulivat osaksi lopullista lukijuuskasvatussuunnitelmaa, jonka toteuttamiseen varhaiskasvatus ja koulu sitoutuvat.
Hankkeen haasteet ja onnistumiset
Hankkeen toteutus ei sujunut ilman mutkia, sillä tehtävään valittu henkilö ei päässyt irtautumaan päivätyöstään, ja jouduimme siirtämään hankkeen alkua. Vaikka hanketyöntekijä oli virkavapaalla, hän joutui lopulta hankkeen aikana palaamaan vakinaiseen työhönsä ja päätyi lopulta työskentelemään hankkeessa vain 30 % työajalla. Rehellisesti sanottuna haasteita aiheutti myös osa-aikaisen ja eri toimipisteessä työskentelevän hanketyöntekijän juurruttaminen osaksi kirjastopalveluiden tiimiä.
Onnistumisena pidän sitä, että hanketyöntekijä oli ammatiltaan opettaja. Tämä mahdollisti paremman ymmärryksen siitä, mitä koulu ylipäätään tarvitsee kirjastolta, ja meidän oli helpompi ”myydä” hankkeen aikana tuotetut ideat koululle. Olemme varmasti aiemmin suunnitelleet kirjastopalveluita ilman kovinkaan syvällistä ymmärrystä siitä, mikä koulun tarve kirjastopalveluille edes on. Ehkä kirjastojen kannattaisi laajemminkin hyödyntää eri alojen ammattilaisia toiminnassaan.
Mitä palveluja sitten lopulta päädyttiin tarjoamaan?
Kirjasto oli jo aikaisemmin tarjonnut kouluille ja päiväkodeille Lukulaatikko-toimintaa, jossa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilökunta voi tilata verkkolomakkeella opetussuunnitelmaa tukevaa materiaalia suoraan koululle. Päätimme jatkaa tämän palvelun tarjoamista, mutta panostimme palvelun markkinointiin ja kirjasimme sen myös osaksi lukijuuskasvatussuunnitelmaa.
Varhaiskasvatukselle päätimme tarjota kuukausittain satutunteja, mutta uutena palveluna lanseerasimme satuhetket, joissa kirjaston oma työntekijä käy varhaiskasvatuksen pienten lasten ryhmissä kahdesti kuukaudessa. Näissä tuokioissa luetaan pienille soveltuvia kirjoja, ja niihin yhdistetään myös musiikkia. Esiopetukselle otettiin käyttöön Lukuhöperö-lukudiplomi, jonka suorittamisessa kirjasto tukee läpi vuoden. Lisäksi uutena palveluna otettiin käyttöön pedagogiset satutunnit esiopetukselle, joita järjestetään kahdesti vuodessa.
Kirjastoautolle perustettiin oma WhatsApp-kanava, jonka kautta opettajat voivat varata asiointiaikoja koulupysäkeille. Päiväkodeille, esiopetukselle ja perusopetukselle tarjottiin pysäkit kolmen viikon välein, jolloin kirjastoauto toimittaa myös lukulaatikoita ryhmiin.
Koulun kanssa jatkettiin kolmelle eri luokka-asteelle tarjottavia kirjastonkäytön opetuksia. Ensimmäisen luokan oppilaat kutsutaan heti syksyllä kirjastoon vierailulle, jossa he osallistuvat kirjastoseikkailuun ja tutustuvat kirjaston tiloihin ja lainaamiseen. Jokainen lapsi saa myös oman kirjastokortin tällä vierailulla. Neljäsluokkalaisille tarjotaan kirjastonkäytön opetus ja uutena palveluna kirjavinkkauskonsertti. Seitsemäsluokkalaisille järjestetään tiedonhakuun keskittyvä kirjastonkäytön opetus.
Väliluokille tarjotaan kirjavinkkauksia, jotka opettaja voi tilata verkkolomakkeen kautta. Vinkkauspyyntöjä saapuu runsaasti, ja rajallisten resurssien vuoksi joudumme toisinaan niistä jopa kieltäytymään. Tavoitteena on kuitenkin, että ne luokat, joille ei ole kirjastonkäytön opetuksia, saavat vähintään kerran vuodessa kirjavinkkauksen. Päädyimme myös tarjoamaan vuosittain yhden kirjailijavierailun perusopetukselle. Luokkia ja päiväkotilaisia kannustetaan myös itsenäisiin kirjastovierailuihin. Näistä sovitaan etukäteen lukutaitotyöryhmässä, mikä helpottaa kirjaston valmistautumista isompien ryhmien vastaanottamiseen.
Palvelujen jatkuvuuden varmistaminen
Päädyimme perustamaan lukutaitotyöryhmän, jossa oli edustajia kirjastosta, varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Työryhmä jatkaa tapaamisiaan säännöllisesti myös hankkeen jälkeen, jotta saavutetut käytännöt eivät jäisi vain hankevuoden kokeiluksi. Lisäksi varhaiskasvatus ja peruskoulu saivat kukin oman yhteyshenkilön kirjastopalveluiden puolelta. Yhteyshenkilö huolehtii siitä, että kaikki sisällöt toteutuvat suunnitellusti.
Lopputuloksena laadittiin lukijuuskasvatussuunnitelma, joka on jäsennelty Teams-ympäristöön niin, että uudenkin työntekijän on helppo päästä perille siitä, mitä palveluita milloinkin tarjotaan. Kaikki materiaalit, esimerkiksi kirjastonkäytön opetukseen, tehtiin valmiiksi niin, että opetustuntien pitäminen ei vaadi erityisiä ennakkovalmisteluja. Suunnitelmaan kirjatut käytännöt sisällytettiin myös varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin.
Kokeilimme vuoden aikana runsaasti erilaisia tapahtumia, mutta kaikkea ei päädytty ottamaan mukaan vakituisiksi käytänteiksi, lähinnä työntekijäresurssipulan johdosta. Haasteista huolimatta hanke oli erittäin onnistunut, ja nyt keskitymme siihen, miten voisimme järjestää toisen asteen opiskelijoille suunnatut palvelut suunnitelmallisemmin.
