Kotkassa lasten ja nuorten aineistojen lainaus on laskenut 2000-luvun alusta lähtien valtakunnallista keskiarvoa jyrkemmin. Toisaalta Kotkan kaupunginkirjastossa on viime vuosina panostettu lastenkirjastotyöhön, mm. aineistonhankintaa on lisätty, koulun ja kirjaston yhteistyösopimus on valmistunut ja kirjasto on mukana kaupungin yhteisessä kulttuuripolussa. Luetaanko? -hankkeen avulla pyrittiin selvittämään, miksi jo tehdyistä toimenpiteistä huolimatta käännettä parempaan ei ole tapahtunut. Lisäksi haettiin vinkkejä korjausliikkeen tekemiseksi. Hankkeen suurin työ oli raportti, jossa vertailtiin Kotkan ja Riihimäen kirjastoja ja lastenkirjastotyötä. Riihimäellä lasten ja nuorten aineistojen lainaus on kasvanut 2000-luvun alkupuolelta ja on selvästi valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella.
Raportin menetelmät
Kotkan ja Riihimäen eroja etsittiin tarkastelemalla tilastoja, raportteja ja kirjaston toimintakertomuksia. Lisäksi selvitettiin, minkälaista toimintaa kirjastojen lastenosastoilla on ja miten se vaikuttaa lainaamiseen. Pääkohtina olivat Kotkan ja Riihimäen väliset erot kirjastojen lasten-ja nuortenosastojen tarjoamissa palveluissa ja niiden toteuttamisessa, käytännöissä, lukemaan innostamisessa sekä koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Näitä kartoitettiin haastattelemalla kummankin kirjaston lasten- ja nuortenosaston henkilökuntaa. Yhteistyökumppanien, kuten koulujen, esikoulujen ja päiväkotien kuuleminen koettiin tärkeäksi ja molempien kirjastojen yhteistyökumppaneille tehtiin kysely, jonka avulla saatiin palautetta kirjaston toiminnasta sekä yhteistyökumppaneiden toiveista kirjaston kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vastausprosentit jäivät pieniksi. Tärkeimpiä kysymyksiä olivat muun muassa yhteistyön laajuus ja säännöllisyys sekä se, miten yhteistyökumppaneiden näkökulmasta kirjastot voisivat paremmin tukea lasten lukemista.
Mitä saatiin selville?
Lastenkirjastotyön tekemisessä ja palveluiden painotuksessa löytyi eroja eritoten kokoelmissa, vinkkauksen ja lukudiplomin toteutuksessa sekä yhteydenpidossa sidosryhmiin kuten päiväkoteihin ja kouluihin. Riihimäen kirjasto on selvästi keskittänyt resurssit lainamääriä nostaviin palveluihin ja siten saanut aikaan positiivisen lukuinnostuksen kierteen. Kotkassa lastenkirjastotyön resursseja on jaettu laajemmin: tapahtumia ja toimintaa kuten hankkeita ja mediakasvatusta on ollut monipuolisemmin.
Erityisesti sidosryhmille tehdyn kyselyn vastauksissa pisti silmään, että kotkalaiset vastaajat kertovat, että kirjastolle on vaikea tulla etäisyyksien vuoksi. Kirjaston fyysisellä saavutettavuudella on vaikutus kirjastovierailuihin. Henkilökunnan vaihtuvuus Kotkassa on vaikuttanut negatiivisesti pitkäjänteiseen kontaktityöhön. Henkilökuntavajeella on puolestaan ollut vaikutuksia esim. kirjavinkkaukseen. Selvästi Kotkan kaupunginkirjastossa lasten- ja nuortenosaston tiloilla on ollut vaikutusta kokoelman laajuuteen.
Miten tästä eteenpäin Kotkassa?
Jatkossa Kotkan kaupunginkirjastossa suunnataan aineistomäärärahoja enemmän lasten aineiston hankintaan. Aineistorahalla hankitaan kappalemäärissä enemmän mm. lukudiplomikirjoja, suosituimpia kirjoja sekä eskareille tietokirjoja sekä luokkasarjoja.
Pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston siirrolla kirjaston ensimmäiseen kerrokseen on haettu sitä, että kokoelmille löytyy tarpeeksi tilaa ja tilat tarkoituksenmukaisemmat lastenkirjastotyölle. Lasten- ja nuortenosaston muutossa on saatu lisää tilaa kuvakirjoille, pelaamiseen omat huoneet, nuorille oma tila sekä kaikille avoin leikkitila.
Uutta henkilökuntaa on aloittanut lastenkirjastotyössä ja kirjavinkkaripulaa pystytään lievittämään vähän, mutta ei tarpeeksi. Kirjavinkkauksien yhteydessä yritetään saada kaikki oppilaat myös lainaamaan. Lukudiplomi uudistetaan ja käytäntöä laajennetaan mm. yläkouluille ja eskareille. Päiväkodeilta on tullut toive satutuntien ja -hetkien uudistamisesta siten, että ne olisivat ajallisesti lyhyempiä ja niihin sisältyisi toiminnallisuutta.
Tiedotusta palveluista ja yhteydenpitoa sidosryhmiin lisätään ja selkiytetään sekä uusia sidosryhmiä aktivoidaan (esim. neuvolat). Kirjaston Peda.nettiin lisätään tietoa kirjavinkkauksista ja yleensäkin lukemaan innostamisesta. Sidosryhmiin otetaan yhteyttä useammin ja tiedotuksessa sidosryhmille otetaan huomioon heidän lähikirjastonsa ja kirjastoauton palvelut. Henkilökohtaista kohtaamista sidosryhmiin yritetään parantaa ja siten selvittää sidosryhmien tarpeita. Edelliseen liittyen koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelman päivitys otetaan tulevaisuudessa työn alle.
Tulevissa hankkeissa otetaan huomioon lasten- ja nuortenosaston toiminnan kehittäminen ja sitä kautta lasten ja nuorten aineiston lainamäärien ja lukemisen nostaminen. Nyt hankesuunnittelussa keskitytään uusien sähköisten palveluiden tuottamiseen sekä nykyisten esille tuomiseen. Suunnitelmien toteutuessa tämä parantaisi hankalienkin matkojen päässä olevien päiväkotien ja koulujen mahdollisuutta osallistua kirjaston palveluihin, esim. satutunteihin ja vinkkaukseen. Lisäksi kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kirjaaminen kirjalliseksi yhteistyösuunnitelmaksi voisi tulla kyseeseen.
Hankkeesta toteutettiin maaliskuussa 2020 webinaari, jonka esitykset ovat nähtävillä Kirjastokaistalla (kirjastokaista.fi ->hae sanalla luetaanko). Toivottavasti hankkeessa esille tulleet lukemisen ja lainaamisen esteet sekä hyvät käytännöt auttavat myös muita kirjastoja lasten lukemaan innostamiseen.
Luetaanko? -hankkeen raportti
Kotkan kaupunginkirjaston Peda.net-sivut
